Apu

Peltipoliisien paikat ja nopeusrajoitukset harkitaan uudestaan – Pian saa ajaa kovempaa?


Poliisihallitus tutkii tolppien sijoittelun ja nopeus­rajoitukset alle 80 km/h -osuuksilla. Mikä on oikea vauhti ja oikea tapa valvoa?
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto, All Over Press

Ensin ajat rauhassa sataa, sitten liikennemerkki näyttää kahdeksaakymppiä ja hidastat. Muutaman sadan metrin päässä rajoitus tippuu äkisti ja jarrutat tolpalla. Kamera räpsähtää. Pian kiihdytät uudestaan. Sakkolappu odottaa kotona. Yllättikö ylinopeutesi itsesikin?

Suomessa lukuisilla maanteillä vauhtihaitari on 50–60–80–100 ja tolppia riittää.

– Näissä paikoissa olisi hyvä tarkistaa, onko tarvetta esimerkiksi nopeusrajoituksen nostamiseen, Poliisihallituksen poliisi­ylitarkastaja Maria Hoikkala sanoo.

Poliisihallitus selvittää syksyllä tolppien ja nopeusrajoitusmerkkien sijainnit sekä onnettomuudet alle 80 kilometrin nopeusrajoitusosuuksilla.

Haitarin ääripäät pois?

Sallitun nopeuden nostaminen ei ole ainoa oikea ratkaisu.

Liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klangin mukaan joillakin tieosuuksilla 50–100-haitarin voisi poistaa ja määritellä yhden ajonopeuden.

Klang työskentelee Varsinais-Suomen Ely-keskuksessa. Hänen ryhmänsä teki kokeilun Kaarinasta saaristoon johtavalla tiellä.

Rajoitusten sekamelska siivottiin ja reitille pistettiin tasan 70 kilometriä tunnissa.

Tien käyttäjät ottivat sen hyvin.

"Suomessa saa ajaa liian kovaa"

Suomessa saa ajaa Klangin mielestä liian lujaa. Joskus asiantuntijoiden kuukausia valmistelema ehdotus 80 kilometrin nopeusrajoituksesta kaatuu, koska Ely-keskuksen johto ei hyväksy sitä.

– Pienet kunnat vastustavat kovasti sitä, että nopeusrajoitus laskettaisiin 100:sta 80:aan kilometriin tunnissa maanteillä, jossa on pitkän matkan työmatkaliikennettä.

Kunnat pelkäävät, että asukkaita muuttaa pois, jos työmatka sujuu hitaammin.

– Mutta kunnan halun ei pitäisi olla ratkaisevaa, Klang sanoo ja muistuttaa, että rajoitusten perusajatus on turvallisuus. Klang kuuluu Pohjoismaiden tieliikennefoorumiin ja Maailman tiejärjestön liikenneturvallisuuskomiteaan.

– Sata kilometriä tunnissa on niin kova vauhti, että nokkakolari johtaa lähes aina kuolemaan.

Lue myös: Sakot vai ei? – Peltipoliisin kuva on tutkittu 10 sekunnissa

"Tavallisista ihmisistä tehty syyllisiä"

Suomalaisten vauhtia vahtii 973 peltipoliisia. Automaattivalvonta yleistyy. Kansa kiehuu netissä, vaikka ajettu ylinopeus olisi kiistaton.

– Pieniä rikesakkoja kirjoitetaan paljon. Ihmiset eivät tunne olevansa kaahaajia ja liikenneturvallisuuden vaarantajia, jotka tahallaan ajavat ylinopeutta. Tavalliset ihmiset tuntevat, että valvonnan painopiste on siirtynyt heihin, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen sanoo.

Niemisen mielestä poliisit eivät keskity oikeaan asiaan.

– Vakavia ongelmia aiheuttavat kasvava huumeiden käyttö, riskikäyttäytyminen ja rattijuopot. Pitäisi keskittyä oikeiden poliisien suorittamaan valvontaan, Nieminen sanoo.

Poliisihallituksen Hoikkala huomauttaa, että partioita tarvitaan ja niitä myös on.

– Liikenneturvallisuuskamerat eivät ole korvanneet oikeaa poliisityötä.

Viime vuonna 13 prosenttia valvonnasta hoidettiin automaateilla. Työstä yli 20 prosenttia kului rattijuoppojen valvontaan.

Tolpan paikka pysyttävä perustelemaan

Oikein sijoitettuna valvontatolpat ovat hyvä lisä poliisin liikenne- ja risteysvalvontaan, Poliisihallituksen Hoikkala sanoo.

Tarkoittaako hän samalla, että niitä on sijoitettu väärin?

– Ei nyt niin väärinkään. Sijoittelua on harkittu ennenkin, mutta ajan kuluessa liikenneympäristöt muuttuvat. Vanha tekniikka rajoitti tolppien pystyttämistä. On pystyttävä perustelemaan, miksi tolpan paikka on hyvä. Kun kuljettajat perusteen ymmärtävät, se on myös helpompi hyväksyä, Hoikkala sanoo.

Piilokyttäystä vai täysin avointa valvontaa?

Liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang sanoo, että suomalaisessa nopeusvalvonnassa on piirteitä piilokyttäyksestä. Hän vertaa tilannetta Ruotsin ja Norjan tilanteeseen.

Norjassa on keskinopeusvalvontaa, 271 tolppaa ja jokaisessa kamera, ei valvonta-­autoja.

Ruotsissa on 1 800 tolppaa ja jokaisessa kamera, lisänä 15 valvonta-autoa. Jokainen valvontapiste ja -auto on merkitty näkyvästi ja valvonnasta tiedotetaan aina.

Suomen lähemmäs tuhannessa tolpassa on vuoden loppuun mennessä 180 kameraa. Poliisit tekevät automaattivalvontaa 26 pakettiautosta, joiden paikkoja vaihdellaan.

Norjassa ja Suomessa on yhtä paljon asukkaita, mutta Suomessa kuolee säännönmukaisesti vähintään 120 ihmistä enemmän joka vuosi.

Miksemme ota oppia naapurimaiden toimivasta järjestelmästä?

– Sitä me olemme Pohjoismaiden yhteisissä seminaareissa pohtineet. Jos turvallisuus on tärkeintä, autoilijoiden on havaittava valvonta selvästi. Silloin he motivoituvat ajamaan liikennerajoitusten mukaisesti. Tavoitteen ei pitäisi olla se, että saadaan paljon kuvia ja sakkoja, Klang sanoo.

Ovatko valvonta-autot merkitty riittävän näkyvästi?

Ovatko valvonta-autot piilossa?

Myös automaattivalvonnan pakettiautot voisi Klangin mielestä merkitä selvästi.

– Väliaikainen liikennemerkki pitäisi sijoittaa ajoissa ennen valvontapistettä. Vähän vaivaahan poliisi joutuu näkemään, kun se vie merkin paikoilleen, Klang sanoo.

Hoikkalan mielestä kameravalvonta ja nopeusrajoitukset ilmoitetaan selvästi ja tarkoituksenmukaisesti. Ei tarvita lisää varoituskylttejä, jotka lisäävät turhia paniikkijarrutuksia.

–En tunne ongelmaksi sitä, etteikö kamera-­autoissa voisi käyttää valotauluja tai kylttejä ja merkitä ajoneuvot näkyvämmin. Ei tässä ole tarkoitus kuljettajia ajatellen mitään vilunkipeliä harjoittaa.

Hoikkalan mukaan pitää olla mahdollisuus myös ”ei niin näkyvään” valvontaan. Poliisilaitokset päättävät itse, miten ne valvonnan toteuttavat.

Lue myös: Uuninpankkopoika-blogi: Sakko ja oikeustaju

Keskinopeuksien mittaus testaukseen

Keskinopeuksien mittaaminen on norjalaisten suosiossa. Sitä mitataan tietyllä tieosuudella, jonka pituus on 2–5 kilometriä. Osuudella ajoneuvo tunnistetaan sen tullessa ja poistuessa. Keskinopeus lasketaan ajasta, joka ajoneuvolta kuluu pätkän alusta loppuun.

Yksittäinen, ehkä vahingossa ajettu ylinopeus ei tuota rangaistusta.

– Kiinnijäämisen riski on 100 prosenttia, ja lähes kaikki noudattavat rajoitusta, Klang kertoo.

Poliisihallituksen Hoikkala näyttää vihreää valoa keskinopeuden mittaamiselle.

– Se vaatii oman tekniikkansa. Toiveena on, että keskinopeuden mittaaminen voitaisiin ottaa testikäyttöön tulevaisuudessa.

Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtajan Dennis Pastersteinin mukaan Suomen automaattivalvonta tehoaa jo hyvin.

– Se estää 30–40 liikennekuolemaa ja yli sata loukkaantumista vuodessa. Lisäksi ehkäistään merkittävä määrä peltikolareita.

Maakunnittain epätasainen tolppasysteemi

Kansalaiset eivät ole tasa-arvoisia ylinopeuksien mittauksessa. Tolppien, rajoitusmerkkien ja niiden toistomerkkien asettelu vaihtelee maakunnittain.

Kuljettajan on osattava reagoida paikkakuntakohtaisesti. Klang sanoo, että tolppia ja rajoituksia määritteleviltä Ely-keskuksilta puuttuvat yhtenäiset kirjalliset ohjeet.

Poliisihallituksen Hoikkala sanoo, että ohjeiden laatiminen ja päivittäminen viranomaisten kesken olisi tervetullutta.

– Olen itsekin tieliikenteen käyttäjänä ­havainnut, että tässä on vaihtelua.

Poliisihallitus nostaa asian esille syksyllä.

Lue myös: Autovakuutus vaihtoon, säästä satasia

Uusien tolppien asettelu alkoi kesällä 2019.

Pitääkö uusia peltipoliiseja pelätä enemmän?

Muuttavatko superpeltipoliisit kaiken? Eivät. Juuri mikään ei muutu.

Tolppien asennus on kyllä helpompaa kuin ennen, koska mittaus tapahtuu tutkalla. Vanhoissa tolpissa mittaus vaati asfaltin sisään asennetun induktiosilmukan.

Ylinopeus mitataan samalta etäisyydeltä kuin ennenkin: todennäköisesti 15–30 metrin päästä. Tarkkaa metrimäärää poliisi ei kerro. Huhuttu 150 metriä on liioittelua.

Jokaisessa uudessakaan tolpassa ei ole kameraa.

Uudet laitteet tuottavat tarkemman kuvan, mutta samat asiat näkyivät vanhoissakin kuvissa: rekisterinumero, kuljettajan kasvot, turvavyö ja kännykän käyttö.

Kamera näkee turvavyön ja kännykän, mutta...

Kuva räpsähtää vain ylinopeudesta, joten Autoliiton Nieminen on kriittinen.

– Valvotaanko turvavöiden ja kännykän käyttöä vain niiltä, jotka ajavat ylinopeutta? Jotta se koskisi kaikkia, pitää kuvata ­joka ikinen auto. Se lienee mahdotonta.

Nieminen on oikeassa. Vain konenäkölaite mahdollistaisi turvavöiden ja kännyköiden havaitsemisen kaikilta.

VTT jo kehitti laitetta, mutta sitten EU-rahoitus loppui.

Tulevaisuudessa kamera voi ottaa videokuvaa, jolla pystyy todistamaan liian lyhyen ajoetäisyyden eli puskurissa roikkumisen.

Ensi kesänä poliisi alkaa lähettää ylinopeutta ajaneelle myös kuvan tapauksesta. Sen voinee myös mennä katsomaan laitokselle.

Ajokiellot vähenevät huomattavasti

Ajokieltojen määrä vähenee merkittävästi ensi vuonna, kun laki muuttuu.

Toistuvat ylinopeudet eivät kerrytä ajokieltoja samalla tavalla kuin nyt. Se on iloinen uutinen joillekin.

Liikenneturvallisuuskeskuksen tietoanalyytikko Mika Sutela kirjoittaa asiasta Poliisiblogissa. Sutelan näkemys tiivistettynä:

Jatkossa maksukykyiset voivat ajaa ylinopeuksia rauhassa, koska ajokieltoja saa harvoin ja virhemaksut eivät tunnu heidän kukkarossaan.

Sutela arvioi, että muutos heikentää liikenneturvallisuutta. ●

Nopeusrajoituksiin ja valvontatolppien paikkoihin vaikuttavat

  • Tien leveys, kunto ja liikennemäärät.
  • Mutkat ja mäet.
  • Alueen asukastiheys.
  • Onko tie pääasiassa paikallisille vai pitkämatkalaisille.
  • Tien varren kaupat, huoltoasemat, tuotantolaitokset.
  • Aiemmat sattuneet onnettomuudet.

Ely-keskukset määrittelevät käytännössä Suomessa nopeusrajoitukset ja tolppien sijainnin. Ne neuvottelevat poliisin, kuntien ja Väyläviraston kanssa.

Tarkennus 20.8.2019: Väylävirasto on tienpitäjä, Ely-keskukset vastaavat alueensa tienpidon tehtävien hoitamisesta Väyläviraston ohjauksen mukaisesti.

Julkaistu: 16.8.2019