– Hyvin harvoin kivun taustalla on jotain äärimmäisen vakavaa, mitä liikkuminen pahentaisi, FT ja fysioterapeutti Petteri Koho sanoo.

Koho tutki liikkumisen pelon yhteyttä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen väitöskirjassaan. Liikkumisen pelkoa, liikunta-aktiivisuutta, kipua, toimintakyvyn haittaa ja masentuneisuutta kartoitettiin vakioiduilla kyselylomakkeilla.  

Normaaliväestössä liikkumisen pelkoa oli enemmän yli 55-vuotiailla miehillä ja yli 65-vuotiailla naisilla kuin nuoremmilla. Haitallista liikkumisen pelkoa koki 15 prosenttia osallistujista. Tuki- ja liikuntaelinvaivoista, masentuneisuudesta sekä sydän- ja verenkiertoelimistön ongelmista kärsivillä oli liikkumisen pelkoa enemmän kuin muilla.

Esimerkiksi selkäkivun akuutissa vaiheessa liikkumisen ja kuormituksen keventäminen tai muutamien päivien lepo voi olla tarpeen toipumisen kannalta.

– Sen sijaan varmuuden vuoksi varomisesta tai liikkumisen välttelystä on useammin haittaa kuin hyötyä.

Koho kannustaa kivun pelon takia liikkumista vältteleviä hakemaan tukea fysioterapeutilta, jotta liikkumattomuus ei toisi lisäongelmia.

Kuntoutuspotilailla liikkumisen pelko väheni ja liikunta-aktiivisuus lisääntyi ammattilaisten ja ryhmän tuella. 

Teksti: Riitta Heimonen

Kuva: Fotolia