Apu

Pekka Sauri: Etätyö jakaa kansan – todellinen muutos vaatisi perustuslain päivitystä

Pekka Sauri: Etätyö jakaa kansan – todellinen muutos vaatisi perustuslain päivitystä
On elintärkeää, että tieto- ja viestintäteknologian edistyksestä hyötyvät myös muut kuin asiantuntijat ja tietotyöläiset, Pekka Sauri kirjoittaa kolumnissaan.
Julkaistu: 21.6.2021

Korona mullisti työelämän: työt tehdään nykyään muualla kuin työpaikalla. Työt kulkevat mukana älylaitteessa, ja niitä voi tehdä missä hyvänsä. Etevimmät tekevät työnsä puhelimella kahvilassa reilun kaupan chai latte -mukillisensa ääressä.

Suomi oli jo ennen koronaa Euroopan johtava etätyömaa Hollannin rinnalla – ja koronarajoitusten tultua voimaan Suomi siirtyi etätyöhön niin ikään Euroopan maista ripeimmin. (Tähän kuuluu murjaista muutama “hauska” kasku suomalaisen kansanluonteen erakkomaisuudesta ja viiden metrin turvaetäisyyksistä bussipysäkillä aivan pandemiasta riippumatta.)

Etätyön vaikutuksista työn tuottavuuteen ja etätyöläisten sielun ja ruumiin hyvinvointiin on kertynyt melko ristiriitaista tietoa: toisaalta tuottavuus ei ole työntekijöiden itseohjautuvuuden myötä notkahtanut, toisaalta etäilyn jatkuessa kuukaudesta toiseen väsymys ja suoranainen etätyöahdistus kuuluu lisääntyneen. Erityisesti opiskelijat ovat kärsineet yksinäisyydestä ja kaveriyhteisön puutteesta.

Työmatkoissa on säästynyt sekä aikaa että polttoainetta. Nohevimmat elvistelevät, että ovat käyneet viimeksi työpaikalla laskiaistiistaina 2020. Työnantajat ovat miettineet toimistotilojen tarvetta uusiksi. Maaseudun Tulevaisuus -lehti siirsi nimensä mukaisesti koko toimituksensa Helsingin ydinkeskustan konttorista toisaalle.

Tehdäänkö jatkossakin osa vuodesta töitä mökillä?

Etätyö on vaikuttanut myös politiikan muotisanastoon. “Monipaikkaisuuden” uskotaan tai toivotaan elvyttävän muuttotappioalueita tai ainakin hidastavan maakuntien kuihtumista. Kaupungeissa asuvat ihmiset muuttaisivat osaksi vuotta hynttyynsä kesämökille ja jossakin fiktiivisessä tulevaisuudessa maksaisivat osan veroistaankin mökkikuntaan. Tämä tosin vaatisi perustuslain muutoksen, mutta kerrankos sitä.

Ja kaikkihan tietysti tuntevat etäkokousfraasit: “Pirre, sä olet mutella.” “Pena, onko sulla vanha käsi?” “Ja muistutan, että kun käytte vessassa, pankaa mikki kiinni.” Paitsi että kaikki eivät todellakaan näitä fraaseja tunne.

Suuri osa kansasta ei voi tehdä etätyötä

Etätyötä voi tehdä vain osa työläisistä. Etätyö voi olla suoranainen taivaan lahja asiantuntijoille ja tietotyöläisille, joiden työ ei edellytä ilmestymistä tiettyyn paikkaan tietyksi ajaksi. Asiantuntijat ja tietotyöläiset myös levittävät etätyön ilosanomaa tehokkaimmin juuri siksi, että he tekevät työnsä älylaitteella, tehokkaalla viestintäalustalla.

Ei ole myöskään sattumaa, että etätyöntekijät ovat myös keskimäärin paremmin palkattuja kuin lähityöläiset.

Suuri osa suomalaisista tai minkä hyvänsä maan kansalaisista ei voi tehdä etätyötä. Lista on pitkä. Sosiaali- ja terveystoimen työntekijät, rakentajat, opettajat, varhaiskasvatuksen ammattilaiset tekevät työtä, joka väistämättä edellyttää läsnäoloa. He ovat etätyöhehkutuksesta ulkona. Ei ole myöskään sattumaa, että etätyöntekijät ovat myös keskimäärin paremmin palkattuja kuin lähityöläiset.

Etätyön lisääntyminen on epäilemättä väistämätöntä, eikä historian pyörää voi tuupata taaksepäin. Mutta on tulevaisuuden kannalta elintärkeää, että tieto- ja viestintäteknologian edistyksestä hyötyvät myös muut kuin asiantuntijat ja tietotyöläiset. Tästä huolehtiminen on jokaisen työnantajan vastuulla niin yrityksissä kuin julkisellakin sektorilla.

Ei päästetä etätyötä jakamaan kansakuntaa.

Juttua muokattu 12.7.2021 kello 12:28: Muutettu varhaiskasvattajat varhaiskasvatuksen ammattilaisiksi.

Kommentoi »