Apu

Pate Mustajärvi: ”Elvis-biisi kertoo siitä, että ketä tahansa on vuoden aikana nähnytkin, niin puheenaiheita on tasan kaksi – korona ja Trump”

Pate Mustajärvi: ”Elvis-biisi kertoo siitä, että ketä tahansa on vuoden aikana nähnytkin, niin puheenaiheita on tasan kaksi – korona ja Trump”
Popeda käynnistyy taas, kunhan keikkailu on mahdollista. Sitä odotellessa laulaja Pate Mustajärvi keskittyy soolouraansa – ja tositarinoihin menneestä maailmasta.
Julkaistu: 8.1.2021

Pate Mustajärvi, 64, on muutaman viime vuoden aikana innostunut ahmimaan ja kertomaan tarinoita. Syksyllä 2019 julkaistun sooloalbumin Teillä oli nimet, ja kerran te kuljitte täällä sanoitukset perustuivat Paten muistoihin lapsuudessa ja nuoruudessa kohdatuista ihmisistä ja heidän kertomuksistaan. Juttuihin, joita pikku-Pauli oli kuunnellut tamperelaisessa työläis­kodissa.

Itsenäisyyspäivän alla julkaistu kappaleesi Älkää jättäkö kertoo tarinan talvisodassa kuolleesta neuvostosotilaasta, jonka väitetään kummittelevan Pelkosenniemellä. Mistä tämä löytyi?

Olin miettinyt, mitä kaikkia selvittämättömiä juttuja Suomessa onkaan. Ja kuinka ollakaan, pohjoisen miehet, säveltäjä Esa Eloranta ja sanoittaja Jarkko Honkanen ottivat yhteyttä: heillä oli tämä kappale ja kysyivät, kiinnostaako sen levyttäminen. Biisi sopi heidän mielestään minulle hyvin. Uskomaton sattuma!

Missä määrin sanoitus perustuu tositapahtumiin?

Honkanen oli kuullut tarinan bändikaveriltaan aina tapahtumapaikan ohi keikkareissuilla ajaessaan. Se oli jäänyt mieleen. Sanoituksessa esiintyy myös Jarkon sodan käynyt vaari, joka asui niillä seuduilla ja kertoi Jarkolle tarinoita sodan ajoilta. Niin tämä biisi sai alkunsa.

– Popeda ei ole tosiaankaan lopettamassa, vaikka jossain jo niin tulkittiin. Uskon, että koronastakin selvitään. Ihmiset ovat sitkeitä, Pate Mustajärvi sanoo.

Salaa melkein tyytyväinen

Mitä tekemistä vuosikymmeniä kiertänyt keikkaveteraani on keksinyt, kun keväällä keskeytyi soolouran teatterikiertue, ja Popedalta peruuntui kymmeniä festarikeikkoja ja syksyn kiertue?

Asun vanhassa rintamamiestalossa, ja sellaisessa on aina jotain tekemistä. Ja sitten on kesäpaikka, jossa on aina laittamista myös. Kesäkuussa olin salaa melkein tyytyväinen, vaikka eihän sitä kehdannut sanoa kenellekään. Popeda on kiertänyt 40 vuotta, ja viimeksi 20 vuotta sitten pidimme vissiin noin vuoden tauon, kun kokoonpanoon tuli muutoksia. Että aina 20 vuoden välein huilataan – tämänkertainen ei tosin johtunut meistä.

Millaisia muutoksia keikkailevan rockmuusikon arkeen on 40 vuoden aikana tullut?

Aikanaan keikkoja oli kuutena tai jopa seitsemänä päivänä viikossa. Nyt keikkailu keskittyy viikonloppuihin, perjantaihin ja lauantaihin. Osa keikoista oli urheiluhalleissa, joihin tuli satoja ihmisiä autolasteittain pitkien matkojen takaa. Se oli silloin hienoa. Ei silti voi sanoa, että niitä halleja on ikävä. Pukukoppeja, joissa on nuuskamällejä seinissä ja katoissa.

”En halua olla messias. Kaikki saavat ajatella omilla aivoillaan, mutta kannustan olemaan julkisesti jotain mieltä vasta sen jälkeen, kun on tosiaan ajatellut.”

Julkinen roolisi on myös muuttunut viime vuosina paljon. Riisuit muun muassa Leijona-korun kaulastasi, kun et tahtonut tullut liitetyksi Leijona-­vaakunaa omineisiin äärioikeistolaisiin.

En halua olla mikään messias. Mielestäni kaikki saavat ajatella omilla aivoillaan, mutta kannustan olemaan julkisesti jotain mieltä vasta sen jälkeen, kun on tosiaan ajatellut. Ei kannata suin päin lähteä minkään kahjon perään juoksemaan ja huutamaan, että jep.

Uusi kappale julkaistiin tarkoituksella ennen itsenäisyyspäivää, koska se on minulle tärkeä päivä edelleen. Laulun yksi ulottuvuus on, että pojat menee, kun pomot käskee. Tällä kertaa se pomo on laulun henkilön tapauksessa Stalin ja uhri puna-armeijan sotilas.

Kertoiko isäsi sotakokemuksistaan?

Ei meillä kyllä paljon hylsyt lentäneet. Jälkeenpäin olen sitten hommannut kantakortteja ja ottanut selvää, mitä olen pystynyt. Naiset puhuivat keittiössä joskus sotajuttuja. Istuin monta kertaa puulaatikon päällä kuuntelemassa. Mutta ainahan naiset ovat olleet parempia puhumaan kuin miehet.

Vanhat tarinat tuntuvat inspiroivan sinua enemmän kuin ennen.

Se tulee vasta myöhemmällä iällä. Esimerkiksi isältä ei tullut kysyttyä mitään sodasta ­silloin, kun se olisi ollut mahdollista. Oli muuta tekemistä. Eikä se, että esimerkiksi sotajutut kiinnostavat, tarkoita, että koko ajan kulkisin talvisotatakki päällä niin kuin biisin videossa. Olen saanut sellaista palautetta, että näiden laulujen ansiosta ihmiset ovat alkaneet tonkia omiakin ­juuriaan. Se tuntuu hyvältä.

– Olen himosiivoaja. Välillä rouva oikein hermostuu siihen. Kamat ovat järjestyksessä, pölyt pyyhittynä ja vaikka koiria on ollut aina, niin karvoja ei näy, Pate Mustajärvi tunnustaa.

Takaisin keikoille

Edellisen levysi kappale Maarit ja Antero kertoi tarinan kohtaamisestasi Tina Finnin kanssa. Laulun mukaan se oli rakkautta ensisilmäyksellä – ja tänä kesänä menitte naimisiin. Onnea!

Kiitos! Seitsemän vuotta sitä pohdittiin ja päätettiin, että mennään naimisiin, ei tästä mitään tule (nauraa). Ei siinä, se hääpäivä oli elämäni hienoimpia päiviä. Tuntuu hyvältä.

Tammikuun uusi kappaleesi Elvis kertoo kuitenkin nykyajasta. Onko tämä osoitus siitä, että et elä vain vanhoja muistellen?

Varmaan vähän sitäkin. Biisi syntyi yllätyksenä jopa itselleni: olin iänikuisella sauvakävelylenkilläni ja sanoituksen ensimmäiset rivit tulivat mieleen. Tuli kiire kotiin, ja kirjoitin tekstin saman tien.

Biisi kertoo siitä, että ketä tahansa on vuoden aikana nähnytkin, niin puheenaiheita on tasan kaksi – korona ja Trump. Silti pressoja tulee ja menee, tämän Härmän jätkän mielestä pysyviä ovat vain Elvis ja rock and roll.

On muuten ihan sattumaa, että biisi julkaistaan 8.1. – Elviksen syntymäpäivänä. Meni kylmät väreet, kun tämä sattuma huomattiin.

Mitä ajattelet ensi vuodesta?

Keikoille olisi tarkoitus palata. Popedankin keikkoja mainostetaan jo – eikä bändi ole tosiaankaan lopettamassa, vaikka jossain jo niin tulkittiin. Uskon, että koronastakin selvitään. Ihmiset ovat sitkeitä. Ja noin globaalilla tasolla: pomoja tulee ja pomoja menee. On groteskia sanoa, mutta ehkä maailma tarvitsee silloin tällöin jonkun hämmennyksen. Ihmiset voivat sitten todeta, että ei, emme me tällaista halua.

Kerro jokin salaisuutesi.

Olen ihan himosiivoaja! Siis siinä määrin, että välillä rouva oikein hermostuu siihen. Kamat ovat järjestyksessä, pölyt pyyhittynä ja vaikka koiria on ollut aina, niin karvoja ei näy. Tina kertoikin kaverilleen, että hänen miehensä ottaisi varmaan autiolle saarellekin tarrarullan. Ennen kuin lähdemme ulos, käyn aina tarra­rullalla läpi rouvan ja omat vaatteet. Ei ole jumalauta koirankarvoja!

Pauli ”Pate” Antero Mustajärvi

  • Syntyi: 12. 7. 1956 Tampereella.

  • Ura: Popeda 1977–, soololevyjä 1984–.

  • Perhe: Puoliso Tina ­Mustajärvi. Aiemmasta liitosta poika Tarmo ja tytär Jenni Mustajärvi, joka on on myös laulaja,

  • Ajankohtaista: Tämä­(kin) tarina on tosi! ­-kiertue keväällä.

Kommentoi »