Apu

Paro-hyljerobotti opettaa hoivaamista ja empatiaa sekä rauhoittaa pieniä päiväkotilaisia Pitäjänmäellä



Paro-hyljerobotti opettaa hoivaamista ja empatiaa sekä rauhoittaa pieniä päiväkotilaisia Pitäjänmäellä

Helsinkiläisessä päiväkoti Taikapirtissä on huhtikuun loppuun asti testikäytössä PARO-hyljerobotti, jota on aiemmin käytetty muistisairaiden ja vanhusten hoidossa. Tavoitteena on selvittää, soveltuuko hoivarobotti varhaiskasvatuksen yksilö- ja pienryhmätoimintaan ja miten sitä voitaisiin siinä hyödyntää.
Teksti Eve Hietamies
Kuvat Kirsi Tuura

Se nukkuu.

Herätetäänkö Paro?

Neljä nappisilmää nyökkää pontevasti.

Lapset katsovat tarkkana, kun päiväkoti Taikapirtin pienten ryhmän lastenhoitaja Jannis Roilidis nostaa kaapin päällä’ ”nukkuvan” valkoisen hylkeen päältä peiton ja irrottaa tutin sen suusta. Oikeasti tutti on laturinjohto, ja lapsetkin sen jo tietävät: koska hylje on robotti, se syö sähköä.

Jannis laskee Paro-nimisen robotin lasten ulottuville lattialle. ON-nappi löytyy hylkeen takapuolen alta. Valkoinen hylje aukaisee silmänsä, äännähtää, räpyttelee, alkaa käännellä päätään ja katsella ympärilleen. Alle kolmivuotiaiden ryhmä on riemuissaan, kaikki haluavat paijata.

Kun silitysruuhka rauhoittuu, neljän lapsen ryhmästä Noel haluaa vielä olla robotin kanssa. Lapsi painaa päänsä hylkeen silkkistä selkää vasten, kietoo kädet sen ympäri ja ummistaa oikein silmänsä, sillä niin hyvältä parivuotiaan mielestä tuntuu hylkeen halaaminen.

Jos totta puhutaan, Paro on söpö ja ihana myös aikuisten mielestä.

Idean äiti, päiväkodin johtaja Mirka Czéh.

Robotit ovat lasten tulevaisuutta

Robottihylkeen tuominen päiväkotiin on Taikapirtin johtajan, Mirka Czéhin idea. Mirka tekee Metropolia ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkinnon opinnäytetyötä ja Paron avulla hän tutkii, voidaanko teknologiaa ja robotikkaa käyttää osana varhaiskasvatuksen kehittyvää toimintakulttuuria. Idea syntyi terveysteknologian kurssilla.

Viime vuosina ihmisten kiinnostus on kohdistunut erityisesti sosiaalisiin robotteihin, jotka on kehitetty juuri vuorovaikutukseen ihmisen kanssa. Ennen kaikkea niitä käytetään paljon sairaaloissa ja vanhainkodeissa.

Robottiteknologian käyttö varhaiskasvatuksessa on ainakin Suomessa vielä uutta. Mirkan tavoitteena onkin saada tietoa, millä tavalla robotiikan voisi ottaa osaksi tukemaan lasten oppimisen, tunnetaitojen sekä itsesäätelytaitojen kehitystä.

Mutta miksi juuri robotti? Miksi ei esimerkiksi lemmikkipupua?

- Koska robotiikka on lasten tulevaisuutta. Tämän päivän parivuotiaat tulevat aikuisina elämää ympäristössä, missä robotiikka ja tietotekniikka ovat aivan eri tavalla läsnä kuin meillä tänään. Paron avulla lapsille jää positiivinen muistojälki robotiikasta. Lapset eivät vielä ajattele teknologiaa tai käsittele Paroa robottina, mutta tulevaisuudessa he tulevat Paron kyllä muistamaan, Mirka miettii.

- Uskon, että Paro myös rikastuttaa lasten oppimisympäristöjä ja on hyvä väline aikuisen ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa. Aika nopeasti esimerkiksi huomasimme, että Paro lisää aikuisen antamaa läsnäoloa, kun yhdessä ihmetellään sitä hyljettä ja leikitään sen kanssa.

Jotkut lapset suhtautuvat vielä hieman varovasti robottiin. Esimerkiksi Noel haluaa kovasti olla robotin kanssa, mutta hakee turvakseen myös Janniksen. Tutun hoitajan sylissä on turvallista silitellä Paroa.

Välillä hylje on rattaissa vauvan osassa, välillä joku lähestyy hyljettä lääkärinlaukun kanssa. Alle kolmivuotiaat eivät oikein osaa sanottaa vielä tunteitaan, mutta Mirka miettii, että lapset ovat ottaneet Paron eräänlaiseksi uudeksi ryhmän jäseneksi.

- Vasta viikon kestäneen kokeilun aikana on jo huomattu, että Paro herättää lapsissa myös hoivaleikin. Eräs vanhemmista mietti äskettäin, että joutuuko kohta kaivamaan nuket uudelleen esiin kaapeista.

Paro antaa iloa, hyvää oloa sekä empatian tunteita. Tarvittaessa Paro myös rauhoittaa ja rentouttaa, mikä päiväkodin hulinassa onkin joskus tarpeen.

Paro pääsee ajelulle lasten leikeissä.

Robotti oppii tunnistamaan ihmisiä äänestä

PARO on japanilaisen professori Takanori Shibatan kehittämä korkeaa teknologiaa sisältävä hyljerobotti, jossa on runsaasti sensoreita ja muistia. Kahden tietokoneen ohjaama robotti on ohjelmoitu esittämään kiintymystä ja ystävyyttä. Robotti reagoi kosketukseen, ääneen ja valoon. Se oppii myös reagoimaan nimeensä ja tunnistamaan ihmisiä näiden äänistä.

Terveydenhoitoalalla käytetään Paroa mm. muistisairaiden vanhusten kanssa, missä sen tehtävänä on herätellä ihmistä vuorovaikutukseen ja kontaktin ottamiseen. Mirka kertoo, että Japanissa Paroa käytettiin tsunamin uhrien terapiassa. Traumaattisen kokemuksen jälkeen robotin silittely rauhoitti ja antoi positiivisia tunnekokemuksia.

Euroopassa PARO on käytössä ainakin Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Hollannissa ja Saksassa. Niitä on myös Japanissa ja USA:ssa. The Danish Technological Institute (DTI) osallistuu PAROn kehitystyöhön ja kouluttaa Euroopan maiden PARO-toimijat.

PARO on valittu kahdesti maailman terapeuttisimmaksi robotiksi Guinness World Recordsin toimesta. Suomessa hylje on jo käytössä, mm. Havukosken vanhustenkeskuksessa, Helsingissä Kustaankartanossa ja Koskelassa sekä Oulun kaupungissa.

Taikapirtissä asustava 2,5 kiloinen Paro on yhdeksättä sukupolvea ja maksaa noin viisi tuhatta euroa. Se on vuokrattu päiväkotiin Pilke Päiväkotien rahoittamana.

- Iso juttu on se, että toimitusjohtaja Minna Martikainen on ottanut tutkimuksen mielenkiinnolla ja avoimesti vastaan. Innovatiivisuus on yksi Pilke päiväkotien arvoista.

Jenni juttelee Parolle, Noel haluaisi lukea sille kirjaa. Pienimmille Paro on edelleen jännittävä juttu, joten tilannetta tasoittaa aina aikuinen: lastenhoitaja Jannis Roilidisin seurassa on turvallista tutustua robottiin.

Vanhemmat pääsevät tutustumaan hoivarobottiin

Analyysin aika tulee myöhemmin, tällä hetkellä Mirka keskittyy havainnoimaan.

- Kiinnitin esimerkiksi huomiota siihen tunnetilaan, millä lapset lähestyvät Paroa. Yksi ottaa sen suoraan syliinsä, toinen jää kauemmaksi ensin tarkkailemaan. Tunnen nämä lapset ennestään ja osaan sanoa, onko toiminta lapselle ominaista vai ei. Tämä ehdottomasti syventää ymmärrystä yksittäisistä lapsista.

- Ja koska vanhemmatkin ovat Paron suhteen uteliaita, järjestämme mahdollisimman pian myös heille tutustumistilaisuuden.

Tällä hetkellä Paro asustelee pienempien, alle kolmivuotiaiden puolella. Vasta myöhemmin hylje pääsee tutustumaan isompiin lapsiin.

- Tosin on sitä jo paljon kyselty tuolla käytävillä…

Pienten leikkihuoneen nurkassa on iso pahvilaatikko, josta on aikomus tehdä Parolle koti. Tällä hetkellä sen pesä on vielä läpinäkyvässä muovilaatikossa.

Hoivarobotti on ällistyttävän inhimillinen

Paron käyttö elää hetkissä, se on ennen kaikkea vasta kokeilua. Mutta suunnitelmia on: jonain päivänä Paro saattaa ehkä päästä nukkariin päiväunille lasten kanssa, auttaisiko se levottomampia lapsia rauhoittumaan uneen helpommin? Voisiko Paron tuoda ruokailuun syömään omaa ”sähkömaitoa”. Voisiko Parolla olla positiivista ja rauhoittavaa vaikutusta esimerkiksi kiireisissä pukemistilanteissa?

Paroa on porukalla harjattu ja sitä on myös pesty sen omalla pesuaineella. Hylkeen turkki on antibakteerinen, joten senkin takia se sopii sairaaloihin ja päiväkotiympäristöön. Hylje on vahvaa tekoa, mutta sitä ei saa upottaa veteen eikä kauheasti pudotella. Sen herkimmät paikat ovat nenä ja viikset, niissä on sensorit. Ääni on oikean hylkeen ääni.

Hylje on myös ällistyttävän inhimillinen. Paro kääntää esimerkiksi katseen kuulemansa äänen suuntaan.

Äkkiä Mirka huomaa, että hylkeen käytös muuttuu.

- Silloin, kun Paro katsoo tuolla tavalla toiseen suuntaan, sitä jännittää. Ehkä tällä hetkellä se, että meitä on nyt niin monta? Ja jos lapsi lyö Paroa, se pitää siitä kyllä meteliä.

Projekti kestää huhtikuun loppupuolelle.

Tutkimus on vasta alussa, mutta ensimmäiset askeleet ovat olleet positiivisia. Mirka kiittää päiväkotinsa henkilökunnan innostunutta ja positiivista asennetta robottikokeilua kohtaan.

- Muistan ikuisesti sen päivän, kun Mirka tuli töihin ja kertoi, että päiväkotiin tulee robotti. Ajattelin, että se siitä työpaikasta sitten, lastenhoitaja Jannis naurahtaa.

On myös yksi kysymys, jonka kaikki haluavat tietää: onko Paro tyttö vai poika?

- Olemme päättäneet, että Paro on Hylje, Mirka Czéh hymyilee.

Julkaistu: 16.3.2018