Mitä paniikkihäiriö tarkoittaa? Paniikkihäiriö on hankala, kärsimystä aiheuttava tila, jonka keskeisin piirre on voimakkaiden ahdistus- eli paniikkikohtausten esiintyminen. Toistuvien kohtausten seurauksena henkilö alkaa pelätä ja välttää tilanteita, joissa kohtauksia voi tulla. Myös julkisten paikkojen pelkoon voi liittyä paniikkihäiriö.
Mitä muita oireita paniikkihäiriössä on kuin ahdistus? Fyysisiä oireita ovat sydämentykytys, rintakipu, vatsavaivat, huimaus ja heikotus sekä kuumotus, vilunväristykset, raajojen puutuminen, suun kuivuminen ja tunne ilman loppumisesta hengittäessä. Seurauksena on usein kuoleman, itsehallinnan menettämisen tai sekoamisen pelko, epätodellisuuden tunne tai itsensä vieraaksi tunteminen. Ahdistuksen tunne kehittyy huippuunsa 10 minuutin kuluessa, ja yleensä kohtaus raukeaa 30 minuutin sisällä. Ensimmäisten kohtauksien jälkeen voi jäädä kuitenkin tuskastunut, epätodellinen ja ahdistunut olo. Pelottavuudestaan huolimatta oireet eivät ole vaarallisia. Toki on syytä tutkia, etteivät ne johdu jostakin fyysisestä sairaudesta. Monesti olo helpottuu, kun saa tietää, mistä on kyse.
Voivatko oireet ilmaantua milloin vain? Paniikkikohtaus voi tulla missä tilanteessa hyvänsä, jopa kesken unen. Usein kohtauksen laukaisee jokin ikävä uutinen, kriisi tai elämänmuutos, mutta aina siihen ei löydy välitöntä tunnistettavaa syytä. Kohtauksen voi laukaista myös päihteiden käyttö tai kofeiini, esimerkiksi kahvi tai energiajuomat, tai pelkästään pelko seuraavasta kohtauksesta. Kohtauksia voi ilmetä viikoittain tai harvemmin ja voimakkuudeltaan eriasteisina. Oireet alkavat tavallisesti 20–30-vuotiaana, mutta ne voivat alkaa myös aiemmin tai myöhemmin. Naisilla paniikkihäiriö on yleisempi kuin miehillä. Syytä tähän ei tunneta. Kaikkiaan paniikkihäiriötä sairastaa 1–3 prosenttia väestöstä. Luku voi todellisuudessa olla suurempi, sillä kaikilla sairastuneilla ei ole diagnoosia. Kynnys hakea apua on korkea, koska paniikkihäiriöön voi liittyä häpeää. Yksittäisiä paniikkikohtauksia esiintyy paljon enemmän, mutta ne ovat eri asia kuin paniikkihäiriö. Paniikkikohtauksen voi saada kuka hyvänsä vaikeassa elämäntilanteessa.
Mistä paniikkihäiriö johtuu? Paniikkihäiriön tiedetään olevan osittain perinnöllinen. Taustalla on myös ihmisen oma kehityshistoria. Alttiutta paniikkikohtauksiin lisäävät traumaattiset kokemukset lapsuudessa tai muulloin aiemmassa elämässä.
Miten paniikkihäiriötä tulisi hoitaa? Hoidossa on olennaista ymmärtää, mistä paniikkihäiriössä on kyse, ja pyrkiä katkaisemaan fyysisten oireiden ja omien ajatusten noidankehä. On myös tärkeää, ettei sosiaalisia tilanteita aleta vältellä ja jokapäiväistä elämää kaventaa paniikkikohtausten pelon takia. Tämä onnistuu altistamalla itsensä paniikkia aiheuttaville tilanteille. Häiriö voimistuu, jos linnoittautuu kotiin ja alkaa vältellä paniikkia aiheuttavia tilanteita. Mitä enemmän pelkää, sitä varmemmin uusi kohtaus iskee.
Milloin tarvitaan lääkkeitä? Lääkehoitoa tarvitaan, jos paniikki ei rauhoitu tietoa lisäämällä ja paniikkia aiheuttaville tilanteille siedättämällä. Lääkkeinä käytetään keskushermoston serotoniiniaineenvaihduntaan vaikuttavia masennuslääkkeitä. Niitä otetaan päivittäin, usein vähintään puolen vuoden ajan. Lääkkeiden avulla pyritään katkaisemaan kohtausten noidankehä eli lisäämään uskallusta kohdata pelottavat tilanteet. Lääkehoitoon voidaan yhdistää kognitiivinen psykoterapia. Terapiaa voidaan käyttää myös ilman lääkehoitoa. Uusinta hoitoa on HYKSin nettiterapia (www.mielenterveystalo.fi > nettiterapiat > terapiaohjelmat), jossa potilas on netin kautta yhteydessä terapeuttiin. Nettiterapiaan pääsee lääkärin lähetteellä, ja se on potilaalle ilmaista.
Voiko paniikkihäiriöön liittyä lääkeriippuvuutta? Masennuslääkkeet eivät aiheuta riippuvuutta, mutta rauhoittaviin lääkkeisiin voi syntyä nopeasti riippuvuus. Niitä käytetään joskus myös paniikkihäiriön hoidossa. Riippuvuudesta seuraa, että rauhoittavia lääkkeitä tarvitaan koko ajan isompia määriä. Tämän takia niitä tulisi käyttää vain silloin, kun on aivan välttämätöntä ja ainoastaan lyhytaikaisesti. Paniikkihäiriöön voi liittyä myös alkoholin liikakäyttöä. Alkoholilla yritetään usein lievittää kohtausten aiheuttamaa pelkoa ja ahdistusta. Alkoholi voi kuitenkin voimistaa häiriötä ja laukaista uuden kohtauksen. Alkoholinkäyttö altistaa myös masennukselle.
Voiko paniikkihäiriöstä parantua? Noin puolet toipuu paniikkihäiriöstä täysin, mutta toisella puolella altistus ja herkkyys saada paniikkikohtauksia säilyvät läpi elämän. Valtaosalla oireet saadaan kuitenkin hallintaan. Pahimmillaan paniikkihäiriö voi johtaa jopa työkyvyttömyyteen ja eristäytymiseen muusta maailmasta.
Voiko toipumista edistää elintavoilla? Riittävä lepo ja säännöllinen liikunta sekä kahvin, alkoholin ja tupakoinnin välttäminen voivat vähentää oireita. Apua voi saada myös joogasta sekä meditaatio- ja rentoutumisharjoituksista.
Voiko paniikkihäiriö johtaa masennukseen tai muihin sairauksiin? Paniikkikohtauksia ilmenee oireina joissakin somaattisissa sairauksissa, kuten kilpirauhasen sairauksissa ja tietyissä sydämen rytmihäiriöissä. Yksittäiset paniikkikohtaukset voivat kuulua myös masennuksen oirekuvaan tai liittyä päihderiippuvuuteen. ◆ Asiantuntija: dosentti, ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri Kaisla Joutsenniemi, HYKS Psykiatria. Lähde: Duodecim Terveyskirjasto, paniikkihäiriö (2015).
Teksti Maarit Vuoristo, kuva Joonas Brandt
