Komiaa on, vaikka ei vielä ihan valmista – ja itse päätähdet puuttuvat. 6 000 asukkaan eteläpohjalainen Ähtäri tulee parin viikon kuluessa olemaan koko maan ja osin maailmanpolitiikankin melskeessä mukana, kun isopandat saapuvat uuteen kotiinsa Ähtärin eläinpuiston pandataloon 18. päivänä tammikuuta.

MTV Uutiset kysyi lukijoiltaan ehdotuksia parin suomenkielisiksi nimiksi. Voittajiksi äänestettiin Lumi ja Pyry. Alkuperäiset nimet ovat Hua Bao (uros) ja Jin Bao Bao (naaras). Yleisö pääsee katsomaan pandoja karanteenin jälkeen helmikuun puolivälissä.

Vajaassa vuodessa valmistunut pandala on yli satametrinen ja noin kahdeksan miljoonaa euroa maksanut rakennus.

Sisätilat ovat avarat ja valoisat: on heijastamatonta lasia, viherkasvia, kallioita, virtaavaa vettä ja katossa kaikuja sekä meteliä imeviä levyjä.

– Pandalaa alettiin rakentaa viime tammikuussa, eli se on valmistunut vajaassa vuodessa. Kiinasta tuli tietyt manuaalit ja ohjeet, ja kiinalaiset kävivät työn eri vaiheissa täällä tarkastamassa, mitä pitää korjata. Myös meidän pandatiimi on käynyt useasti Kiinassa ja Euroopan muissa pandatarhoissa, Ähtärin eläinpuiston vt. toimitusjohtaja Kari Vainio esittelee. 

Yli satametrisen pandatalon toinen puoli on lasiseinää, joka aukeaa pandojen ulkoilualueille. Yleisö pääsee parhaimmillaan parin metrin päähän pandoista. Sisään ja ulos ne pääsevät liiketunnistinoven kautta. 

Muiden karhujen tavoin pandat elävät yleensä erillään; yhteen ne pääsevät vain, kun naaraalla on kiima-aika.

Toisin kuin suomalaisille tutummat karhurodut, isopanda on todellisuudessakin lukemattomista fiktioista ja nettivideoista tuttu pörröinen ja laiskaksikin luonnehdittu ”löllykkä”, joka leikkii jos sattuu huvittamaan, tunkee pentuna hoitajansa syliin ja syö pelkkää kasvisruokaa. 

Hollannista rahdataan viikoittain satoja kiloja eri bambulajikkeita. Lisäksi pandat syövät päivittäin pieniä määriä omenaa, porkkanoita ja maissia. Parille on valittu satojen hakijoiden joukosta oma hoitaja Anna Palmroth ja lääkäri Heini Niinimäki.

Isopandoja on maailmassa kansainvälisen luonnonsuojeluliiton WWF:n arvion mukaan nykyisin noin 2 060 yksilöä. Ne eivät ole enää erittäin uhanalaisia, mutta koska kanta ei olisi selvinnyt luonnonoloissa ja Ähtärin pandatkin tulevat tarhaoloista Chendun suojelukeskuksen kautta, niiden tarhaamista ei paheksuta tai kyseenalaisteta samoin kuin monien muiden villieläinten. Ainakaan vielä.

– Tarhaaminen herättää monenlaisia mielipiteitä, ja olemme varautuneet kritiikkiin. Teemme tiivistä yhteistyötä paitsi kiinalaisten, myös WWF:n kanssa. Pandoja suojellaan sukupuutolta ja sisäsiittoisuudelta sillä, että niitä on muualla kuin yhdessä tai kahdessa paikassa. Geneettisesti Ähtärin pari on erittäin arvokas, ja niiltä odotetaan etukäteistutkimusten perusteella luomupentuja, Kari Vainio korostaa. 

Mutta miten pandat oikein päätyivät piskuiseen Ähtäriin?

Ähtärin eläinpuiston uusittu reitti alkaa nykyisin pandatalon kautta, ja ulos tullaan laajennetun matkamuisto­myymälän läpi.

Maa- ja metsätalousministeriö ryhtyi vuonna 2014 etsimään Suomeen mahdollisesti saataville jättipandoille kotia. Kisaan ilmoittautuivat Ranuan ja Ähtärin eläinpuistot, joista ministeriön valinta kohdistui Ähtäriin. 

– Kisaanlähtöpäätös oli mielestäni kohtuullisen helppo. Taustana on se pitkäaikainen uhanalaisten lajien suojelutyö, jota Ähtärissä on tehty esimerkiksi lumileopardin, metsäpeuran ja vesikon osalta. Eläinpuiston yleissuunnitelmassa (Master Plan 2030) oli jo tuolloin yhtenä tärkeänä kehityssuuntana Aasia, jonka eläimistöön jättipanda kuuluu, sanoo Ähtärin kaupungin hallintojohtaja Seppo Karjala.

Vaikka suojeluaspekti ja eläinten hyvinvointi ovat oleellinen osa prosessia, isopandat ovat Kiinan valtion omaisuutta ja jo pitkältä ajalta osa maan ulkopoliittista agendaa. Niitä ei liikutella huvikseen, ja sopimusehdot ovat hyvin tarkat.

Eläintarhojen yleisiin toimintaperiaatteisiin kuuluu, että eläimiä ei myydä tai osteta, vaan vaihdetaan ja lainataan. Isopandoista maksetaan kuitenkin vuosittain vuokraa emämaahan. 

Mikäli pandat onnistuvat lisääntymään, pennut pitää palauttaa 2–4 vuoden iässä Kiinaan, jossa ne yritetään puolestaan saada jatkamaan sukuaan ilman sisäsiittoisen perimän rasitetta.

Myös pandatalon, pandojen saapumisen ja niiden hoidon yksityiskohdat ovat tarkkaan määriteltyjä. 

– Kiinalaisen yhteistyötahon kanssa valmistettiin suunnitelmat pandatalosta. Perustettu Snowpanda Resort Ähtäri Zoo Oy/Ltd -yhtiö anoi vuoden 2016 lopulla kaupungilta 8,2 miljoonan omavelkaista kokonaistakausta pandojen kiinteistö-, leasing- ja muulle rahoitukselle. Kun asia käsiteltiin vuosi sitten kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa, puoltavat päätökset olivat molemmissa yksimielisiä, kertaa hallintojohtaja Karjala.

Ihan kaikki eivät kuitenkaan hanketta kannata. Osa asukkaista pelkää taloudellisten riskien kaatuvan syliin, eivätkä läheskään kaikki tiedot sopimuksista kiinalaisten kanssa ole julkisia. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on käsittelyssä erään kuntalaisen tekemä valitus valtuuston myönteisestä lainatakauspäätöksestä.

– Valitus on tavallaan asia, joka elää omaa elämäänsä. Tuli sieltä aikoinaan mikä päätös tahansa, pandatalo on valmis ja pandat saapuneet sinne, Kari Vainio muotoilee.

Ähtärin pandoilla on hoitajan lisäksi ”omalääkäri”. Lumi ja Pyry ovat perimältään sopiva pari saamaan luomupentuja. On melko harvinaista, että isopanda synnyttää tarhaoloissa, mutta viimeksi niin tapahtui Ranskassa.

Taloudellinen riski on toki suuri, etenkin Ähtärin kokoon ja eläinpuiston volyymeihin nähden. Puiston liikevaihto oli vuonna 2016 runsaat kaksi miljoonaa euroa, jolla tehtiin noin 50 000 euron voitto. 

Ähtäri ei kerro tarkkoja lukuja, mutta pelkkä pandatalo maksoi yli kahdeksan miljoonaa euroa. Ylläpitokustannukset (joista ison osan muodostaa Kiinaan maksettu vuokra) nostavat kulut arviolta miljoonaan euroon vuodessa.

Eläinpuistossa kävi viime vuonna noin 180 000 ihmistä. Jotta pandahankkeessa päästään voitolle, lippuja pitää myydä 100 000 enemmän. 

Se kuulostaa paljolta, mutta Kari Vainio on toiveikas; pandoja ei näe Suomessa eikä muuallakaan joka päivä.

– Tämä ei ole vain Ähtärin, vaan koko ympäristön ja Suomenkin juttu. Markkinointi- ja myyntipanostukset suunnataan aiempaa selvästi voimakkaammin myös ulkomaalaisille matkailijoille.

– Yleinen mielipide on asian ympärillä positiivinen ja odottava. Yritykset ovat tehneet lisäinvestointeja majoituskapasiteetin lisäämiseksi. Yleisimmät kommentit ja kysymykset ovat nykyisin tyyliä ”joko ne pian tulee?”, Seppo Karjala naurahtaa.

– Eli pandat toivotetaan tervetulleiksi. Toki on myös niitä, jotka katsovat riskit liian isoiksi pienelle kaupungille. Asiassa vireillä oleva oikeusprosessikin pohjautuu siihen, ettei kaupungin tulisi ottaa tällaista riskiä. Muuten eläinpuiston lajikirjoa monipuolistavien pandojen tuloon suhtaudutaan myönteisesti. Eläinpuisto ja suojelutyö on tärkeä osa Ähtäriä, hallintojohtaja jatkaa.

Kari Kivinummen mukaan ähtäriläiset suhtautuvat pandojen tuloon pääosin positiivisesti.

Ähtäri on keskustavaltainen kunta, kuten monet maaseudun pikkukunnat. Toiseksi suurin valtuustoryhmä on Sdp, jonka edustajaksi huoltoasemalla kahvilla tavattu Kari Kivinummi paljastuu.

– Ensimmäinen ajatus oli, että ei onnistu: liian iso hanke ja suuret riskit pieneen paikkaan. Mutta mitä enemmän tuli tietoa, sitä myönteisemmiksi mielialat alkoivat kääntyä. Ja sen jälkeen kun päätös tehtiin, ei ole enää himmailtu. Talo on valmis ja pandat tulevat, sillä selvä, hän kuittaa.

Syntyperäinen ähtäriläinen kertaa hankkeen mahdollisuudet: Ähtäri on tunnettu eläinpuistosta, ja lähistöllä on muita matkailukohteita sekä kaupunkeja, joiden kanssa tehdään yhteistyötä. Ilmeisimmät ovat kyläkauppias Vesa Keskisen Tuuri-kompleksi ja Härmän Powerpark. Majoitus- ja palvelukapasiteetin riittävyys ja sujuvat kulkuyhteydet ovat silti pullonkauloja, mikäli turistivirrat muodostuvat odotetunlaisiksi.

– Lentoaseman puute vähän haittaa, kun havitellaan väkeä myös Suomen ulkopuolelta Ruotsista, Norjasta, Pietarista ja niin edelleen. Mutta kyllä autoilla ja junallakin pääsee. Kävimme tutustumassa ranskalaiseen tarhaan, jossa kokemukset olivat positiivisia. Sekin paikka oli 300 kilometrin päässä Pariisista ja periaatteessa keskellä ei mitään, mutta hyvin olivat pärjänneet, Kari Kivinummi naurahtaa.

Puoltajat korostavat mahdollisuuksia, joita jättihanke tarjoaa. Ähtärille on tärkeää säilyä itsenäisenä; vaikka eläinpuiston ja kaupungin talous ovat eri asioita, puisto nähdään pienen paikkakunnan elinvoiman takaajana.

– Eläinpuisto on perustettu vuonna 1973, ja siitä lähtien matkailu on ollut merkittävä osa elinkeinoelämää. Vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan sen merkitys on Ähtärille hyvin suuri. Välitön vuotuinen matkailutulo oli 12 miljoonaa euroa, josta vähittäiskaupan ja huoltamoiden osuus oli 4,7 miljoonaa, majoitus- ja ravitsemustoiminnan osuus 4,9 miljoonaa ja palvelujen osuus 2,4 miljoonaa euroa. Välilliset vaikutukset ovat vielä suuremmat, Seppo Karjala selvittää.

Ähtärin torilla kuhaa myyvä osa-aikainen kalastaja Hannu Hautoniemi toivoo pandoista piristysruisketta paikkakunnan yrityselämälle ja liikenneyhteyksille.

Ähtärin talvinen tori on hiljainen, mutta osa-aikainen kalastaja Hannu Hautoniemi myy siellä Ähtärinjärvestä pyytämäänsä kuhaa. Kyseessä on todellinen lähi- ja luomuruoka: kala tulee alle 20 kilometrin päästä.

Puolustusvoimista eläkkeelle jäänyt mies on ensin haluton kommentoimaan panda-asiaa, mutta pienen taivuttelun jälkeen puhetta alkaa tulla.

– Minulla oli tietty mielipide, mutta kun valtuusto oli tehnyt päätöksen, mitä siinä jossittelemaan. Nyt mennään ja luotetaan siihen, että pandat tuovat osaltaan tänne ihmisiä, toimintaa ja yleistä virkeyttä, ehkä myöhemmin myös uusia pk-yrityksiä ja teollisuutta. Kyllä eläinpuistoakin epäiltiin alkuaikoina, mutta hyvin on mennyt, hän kommentoi.

Hautoniemi korostaa, että toimivat liikenneyhteydet ovat tärkeitä muutenkin kuin pandojen tulon vuoksi.

– Jyväskylä–Vaasa-tien parannus auttaisi paitsi turisteja, myös tavara- ja muuta liikennettä. Nyt olisi todella tärkeää ja hyvä paikka ajaa sitä asiaa valtakunnallisesti.

Saavutettavuus ja hyvät liikenneyhteydet toistuvat myös toimitusjohtaja Kari Vainion puheessa. Tähän asti valtaosa eläinpuiston kävijöistä on tullut omilla autoilla, mutta lähimmät lentokentät (Jyväskylä, Vaasa ja Tampere) ja raideliikenteen sujuvuus ovat tärkeässä roolissa.

Tiivistäen: ei riitä, että ihmisiä tulee enemmän. Heille pitää myös pystyä tarjoamaan sujuva ja miellyttävä käyntikokemus. 

Tutkitusti eniten rahaa käyttävät parin kolmen päivän matkalla olevat perheet ja ryhmämatkalaiset, jotka yhdistävät lomaan useamman kohteen ja käyttävät paikallisia palveluja.

– Pandojen tulon voi nähdä olevan omiaan synnyttämään uusia työpaikkoja niin Ähtäriin kuin Ähtärin talousalueelle. Uusia palveluita syntyy, ja verotulot kasvavat. Kaikki tämä lisää alueen elinvoimaa, Seppo Karjala painottaa.

Kari Vainio muistuttaa, että vaikka tämä vuosi on budjetoitu 100 000 lisäkävijälle, vähempi määrä ei ole katastrofi. Mitään ei ylipäätään tapahdu hetkessä. Eläinpuiston tulos on tähänkin asti tehty kesäkuukausina, ja monet investoinnit lähtevät todella käyntiin vasta jos ja kun isommat turistivirrat löytävät seudulle.

Kari Vainio toimii myös Ähtärin majoitus­bisneksessä, jonka odotetaan kasvavan.

Riski on siis suuri, mutta suuret ovat mahdollisuudetkin. Paljon riippuu siitä, kuinka pysyväksi pandojen vetovoima, sen mahdollisesti tuottamat turistivirrat ja lisäinvestoinnit muodostuvat.

Tästä kaikesta Lumi ja Pyry eivät tiedä mitään. Niiden lähitulevaisuus keskittyy bambuun, lumessa leikkimiseen, uusiin tiloihin ja ihmisiin tutustumiseen – ja jos hyvin käy, jälkeläisten tuottamiseen ja hoivaamiseen. 

Yhteistyö. Suomi ja Kiina allekirjoittivat isopandan tutkimusta ja suojelua koskevan sopimuksen 5. huhtikuuta 2017. 15-vuotisen sopimuksen konkreettiset osapuolet ovat Ähtärin eläinpuisto ja Kiinan kansallinen pandahallinto. Pandojen Suomeen tulosta sovittiin Kiinan presidentin Xi Jinpingin vierailun yhteydessä keväällä. 

Pandojen vuosivuokrasta ei anneta virallisia tietoja, mutta useimpien arvioiden mukaan se on yleensä noin miljoona dollaria eli runsaat 900 000 euroa vuodessa. Jos pandat saavat pentuja, ne pitää palauttaa Kiinaan 2–4-vuotiaina.

Vaikka Kiina haluaa korostaa pandoilla valtioiden hyviä suhteita, edistää kauppasuhteita ja kohentaa imagoaan, mikään kommunistipuolueen keksintö pandadiplomatia ei ole. Jo 600-luvun lopulla pandoja annettiin Japanin keisarille lahjaksi ja rauhan takeeksi. 

Kun kommunistit nousivat valtaan vuonna 1949, pandoja lahjoitettiin tosin aluksi vain sosialistisiin maihin. 1970-luvulla niitä alkoivat saada myös länsimaat. Lähihistorian kuuluisin lahjoitus tapahtui vuonna 1972, kun Yhdysvaltain tuolloinen presidentti Richard Nixon vieraili kylmän sodan keskellä Kiinassa ja sai ”kotiinviemisiksi” kaksi pandaa.

Pandojen määrän vähennyttyä Kiina luopui lahjoituksista vuonna 1982. Maa alkoi sen sijaan korostaa suojeluaspektia ja vuokrata eläimiä. 

Kiina on luovuttanut viime vuosina pandoja 14 eri maahan, mutta kiinnostuneita on ollut useampia. Viime kesänä pandaparin sai vastaanottaa Saksa, kun Meng Meng ja Jiao Qing saapuivat Kiinasta Berliinin eläintarhaan juhannuksen alla. Kuten kuvioon kuuluu, Xi Jingping vihki pandatalon juhlallisin menoin käyttöön Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa. 

Teksti Susanna Luikku, kuvat Mikko Vähäniitty