Apu

Paloheinään mietitään talvikävelyreittejä: hiihtäjät puolustavat latuja aggressiivisesti


Helsingissä uutisoidaan joka vuosi laturaivotapauksista. Hiihtäjät valittavat ladulla liikkuvista kävelijöistä, kävelijät taas siitä, että kävelyreittejä ei tahdo metsistä löytyä. Kävelijöiden parempaa huomiointia on Paloheinässä pohdittu jo vuosia.
Kuvat Fotolia

Hiihtokausi on hiljalleen alkamassa pääkaupunkiseudullakin. Laduille pääsee esimerkiksi Paloheinässä, jonne on lumetettu 800 metrin valaistu latu. Vantaan Hakunilasta löytyy 800 metrin latu ja Espoon Oittaalla kahden kilometrin lumetettu latu.

Näet ajantasaisen latutilanteen täältä.

Vielä yhteiselo sujuu hienosti, mutta kun lumitalvi ja latujen teko vihdoin kunnolla alkaa, vanhojen merkkien perusteella odotettavissa on jälleen hiihtäjien, koiranulkoiluttajien ja pyöräilijöiden yhteentörmäys.

Kaikista Helsingin alueen laduista vastaava tiimiesimies Mircos Kienanen kertoo, että Helsingin latureitit ovat vuosien varrella pysyneet pitkälti samoina, lukuun ottamatta rakentamisen myötä tapahtuneita poistumia. Keskustelu siitä, pitäisikö jokin reitti muuttaa ladusta kävelyreitiksi tai toisinpäin, velloo joka hiihtokaudella.

– Joka vuosi on sama show, mietitään, tarvitsisiko joitain latuja poistaa tai jonnekin lisätä niitä. Siitä on aikamoinen kädenvääntö ihmisten kesken. Molemmista vaihtoehdoista valitetaan, mutta hiihtäjät ovat paljon aggressiivisempia ja palaute hyökkäävämpää.

Paloheinässä vähän kävelyreittejä

Esimerkiksi Helsingin Keskuspuiston läpi pystyy kävelemään talvellakin kunnossa olevaa reittiä, mutta vaikkapa Paloheinässä kävelyreitit ovat harvassa. Se kertoo myös Paloheinän merkityksestä hiihtäjille – alueelle tullaan kaukaakin, joten kaupunki haluaa tarjota monipuolisia reittejä. Valitettavasti yhä kasvava joukko muita talviliikkujia – etenkin koiranulkoiluttajat, lenkkeilijät ja pyöräilijät – jäävät silloin helposti paitsioon.

– Kyllähän aurattua tietä löytyy, mutta suurin osa siitä ei valitettavasti sijaitse metsässä, Kienanen myöntää.

Hän kertoo, että Paloheinään on kuitenkin jo monen vuoden ajan mietitty muutamia uusia talvikävelyreittejä. Yksi suunnitelma olisi, että Niskalasta pääsisi kävellen Pitkäkoskelle. Latu- ja kävelyreittien olisi tarkoitus kulkea rinnakkain.

Suunnitelmat ovat yhä kehitteillä eikä ole tiedossa, saadaanko niihin rahaa tai milloin mahdolliset reitit toteutuisivat.

Latua ei saa tuhota

Liikkujien määrän lisääntyminen ja monipuolistuminen sekä silkka tietämättömyys ovat johtaneet ainakin Helsingissä ongelmiin. Muihin liikkujiin ja jopa toisiin hiihtäjiin kohdistuva laturaivo puhuttaa joka vuosi. Sosiaalisesta mediasta sekä päivälehdistä löytyy useita tarinoita törkeyksien huutelusta, ja pahimmillaan toisiin on yritetty käydä jopa käsiksi vaikkapa sauvalla huitomalla.

Lue lisää: Joka kymmenes hiihtäjä on joutunut laturaivon uhriksi

Hiihtäjät valittavat ennen kaikkea ladulla kävelystä.

– Laki sanoo, että latua ei saa tuhota. Sehän siinä onkin, että se on niin monitulkintaista ja suhteellista, että en esimerkiksi voi kieltää ketään kävelemästä ladulla. Moni luulee myös, että vain se ura on latu, mutta jos keskellä on monttuja, siinä ei voi hiihtää vapaalla tyylillä.

Tiimiesimies Mircos Kienanen näkee koirien ja hiihtäjien pakkautumisen samoille reiteille ennen kaikkea turvallisuusongelmana.

– Vaaratilanne on se suurin pelko. Hiihtäjä tulee niin nopeasti, että jos koira juuri silloin singahtaa eteen, siinä voi käydä huonosti sekä hiihtäjälle että koiralle.

Saako latuja ylittää?

Yksi keskustelunaihe Paloheinässä on se, saavatko luontopolkuja käyttävät kävelijät ylittää latuja, toki hiihtäjät huomioiden. Kienasen vastaus on selvä.

– Joutuuhan sen ylittämään, mutta se on vain se yksi pieni kohta. Me emme ole nähneet sitä ongelmana.

Suurempana ongelmana hän näkee metsissä yleistyneen pyöräilyn, joka tuhoaa paikoin aluskasvillisuutta.

Vapaa tyyli sallittu vain tietyillä laduilla

Muiden liikkujien lisäksi myös vapaan tyylin yleistyminen on tuonut haasteita latujen tekijöille. Luistelijat voivat rikkoa latu-urat, kun suksen kärjet osuvat niihin.

– Ennen latujen teko oli helppoa, kun oli vain perinteistä, Kienanen hymähtää.

Hän antaa vapaan tyylin hiihtäjille ohjenuoran: pysykää leveillä laduilla.

– Kun metsässä kone ajaa kerralla tuplalatuja, eli samalla vedolla tehdään latu molempiin reunoihin, niille laduille ei toivota vapaan hiihtäjiä, koska se tuhoaa ladun. Jos latu ajetaan ensin toiseen reunaan ja sitten toiseen, silloin siihen keskelle yleensä mahtuu luistelemaan.

Ulkoliikunta-sivustolta voi myös tarkistaa, mitkä ladut sallitaan luistelijoille.

Sopu sijaa antaa

Ulkoilijoiden määrä huomioiden ongelmatapaukset ovat kuitenkin pieni vähemmistö. Kienanen haluaakin kannustaa kaikkia ulkoilemaan ja muistuttaa, että sopu sijaa antaa.

– On hienoa, että ihmiset ulkoilevat ja liikkuvat.

Halukkaat voivat laittaa kaupungille ehdotuksia esimerkiksi talvikävelyreiteistä täällä.

Julkaistu: 3.12.2018