Jo lastentautiopin professori Arvo Ylppö tiesi, että ilman D-vitamiinilisää lapsista kasvaa huonokuntoisia aikuisia. Ylppö ymmärsi, että Suomen pohjoinen sijainti ja kesän lyhyys sairastuttivat lapset riisitautiin. Pienille lapsille alettiin antaa D-vitamiinilisää 100 mikrogrammaa vuorokaudessa.
Vuodesta 1964 lähtien D-vitamiinisuosituksia laskettiin rajusti, mutta viime aikoina niitä on taas nostettu ylöspäin. Tuorein päivitys on vuodelta 2011, ja siinä suositellaan pienille lapsille, raskaana oleville ja imettäville äideille 10 mikrogrammaa, yli 2-vuotiaille ja aikuisille 7,5 mikrogrammaa ja yli 60-vuotiaille 20 mikrogrammaa vuorokaudessa.
Monet tutkimukset kuitenkin osoittavat, että D-vitamiinia voisi nauttia suosituksia enemmän. D-vitamiinin puolestapuhujat kannattavat jopa seitsenkertaisia määriä, mutta niin suurista määristä ei tiettävästi ole hyötyä . D-vitamiinin liikasaanti saattaa lisätä luun hajoamista sekä aiheuttaa sydän- ja hermostoperäisiä oireita tai munuaisten vajaatoimintaa.
D-vitamiinin on todettu vaikuttavan lähes kaikkiin kehon kudoksiin ja elimiin, ja lisäksi se säätelee noin 300:aa geeniä. Sen on todettu vähentävän flunssia ja vaikuttavan suotuisasti immuunipuolustusjärjestelmään. D-vitamiinin puute tai vajaus puolestaan vaikuttaa monien vakavien sairauksien, kuten astman, MS-taudin, diabeteksen, masennuksen, reuman, syövän, sydän- ja verissuonitautien sekä lihavuuden syntyyn.
*****
D-vitamiinitason mittaus
Riittävä D-vitamiinitaso on yksilöllinen. Siihen vaikuttavat luuston kunto, ikä, painoindeksi, ihon väri ja auringon saanti. Mittauksessa D-vitamiinin tavoitepitoisuus on vähintään 75 nmol/l.
Olen koko talven syönyt 1 tabletin eli 20 mikrogrammaa D3-vitamiinia vuorokaudessa. Syön kalaa pari kertaa viikossa ja käytän maitoa noin 2 desilitraa päivässä.
Kevättalvella D-vitamiinitaso on alhaisimmillaan, ja minulta mitattiin maaliskuussa pitoisuudeksi 72 nmol/l. Luuston hyvinvoinnille suositeltava taso on yli 80 nmol/l ja myrkytyksen raja vasta noin 250 nmol/l. Tuloksen perusteella voisin nostaa päivittäisen D-vitamiinilisän määräksi 50 mikrogrammaa.
*****
5 x D
Kysymyksiin vastasi pohjoismaiseen tutkimusryhmään kuuluva D-vitamiinityöryhmän puheenjohtaja ja ravitsemustieteen professori Christel Lamberg-Allardt.
1. Kuinka paljon D-vitamiinia pitäisi saada päivässä? Onko suosituksiin tulossa muutoksia?
– Nyt suosittelemme 7,5 mikrogrammaa vuorokaudessa, mutta vähän suuremmastakaan määrästä ei ole haittaa. Pohjoismaissa ja Euroopassa suurimpana turvallisena päivittäismääränä pidetään 50:tä mikrogrammaa. Vielä ei ole kuitenkaan näyttöä, että tällaisesta määrästä olisi hyötyäkään.
– En pysty vielä sanomaan, muuttuvatko pohjoismaiset ravitsemussuositukset, koska työ on vielä kesken. Suomessa olemme kuitenkin tehneet viime vuosina töitä sen eteen, että D-vitamiinin saanti ravinnosta nousisi. Totesimme, että 50 prosenttia suomalaisista sai ravinnosta liian vähän D-vitamiinia. Nestemäisiin maitotuotteisiin lisätään nykyään paljon enemmän D-vitamiinia kuin aikaisemmin. Tämä lisää D-vitamiinin saantia joillakin huomattavasti.
2. Kannattaako D-vitamiinia ottaa purkista?
– Viranomaisten toimilla pyritään siihen, että kenenkään ei tarvitsisi miettiä D-vitamiinin saantiaan. Jos ei kuitenkaan syö kalaa juuri lainkaan ja käyttää vähän nestemäisiä maitotuotteita, D-vitamiinilisä on paikallaan etenkin talvella.
3. Paljonko syöt itse D-vitamiinivalmisteita?
– Otan päivittäin yhden monivitamiinitabletin, joka sisältää 7,5 mikrogrammaa D-vitamiinia. Olen arvioinut, etten syö riittävästi kalaa (pitäisi syödä 2–3 kertaa viikossa) enkä käytä riittävästi nestemäisiä maitotuotteita (suositus 6 dl päivässä).
4. Syöpälääkärit ja Osteoporoosiliitto suosittelevat mittauttamaan verestä D-vitamiinipitoisuuden, jos epäilee, ettei saa riittävästi D-vitamiinia. Onko sinulta mitattu D-vitamiinipitoisuus, ja kenelle suosittelisit mittausta?
– Ei ole mitattu. Jos joku haluaa tietää D-vitamiinipitoisuutensa, suosittelisin keskustelemaan asiasta oman terveyskeskuslääkärin kanssa. On myös tärkeää, että tuloksen tulkitsee lääkäri.
5. Kuinka merkittävää D-vitamiini on terveydelle?
– D-vitamiini vaikuttaa moniin solutyyppeihin elimistössämme ja voi siten vaikuttaa moniin fysiologisiin tapahtumiin. Meillä ei kuitenkaan ole vielä näyttöä siitä, että suurista saantimääristä olisi hyötyä. Päinvastoin on huomattu, että veren korkean D-vitamiiniarvon ja kuolleisuuden lisääntymisen välillä on yhteys.
Teksti Minna Nevalainen
Juttu on ilmestynyt Apu Terveys -lehden numerossa 1/2012.
