Puheenaiheet
Apu

Pakkanen paukkuu: hyytyykö bussi, lähteekö juna?

Pakkanen paukkuu: hyytyykö bussi, lähteekö juna?

Pääsikö talvi kerrankin yllättämään liikennöitsijät, kun maan eteläosissakin on noin -30 asteen yöpakkasia ja jopa -20 asteen päiväpakkasia. Kysyimme eri liikennöitsijöiltä, miten kalusto kestää kireän pakkasen.
Teksti Eve Hietamies
Kuvat All Over Press
Mainos

Junaliikenne

VR toimii pohjoisen olosuhteissa, joten kaikki kalusto on testattu niin että se toimii -40 asteen pakkasessa.

- Kova pakkanen vaikuttaa kalustoon muun muassa siten, että esimerkiksi tiivisteiden kuivuminen ja kovettuminen kylmässä voi synnyttää ilmavuotoja junien paineilmajärjestelmiin. Silloin voi tulla vikoja paineilmalla toimiviin jarruihin, oviin tai virroittimiin, kertoo VR-Yhtymä Oy:n Matkustajaliikenteen viestintäasiantuntija Janna Viisterä.

- Uudempaan kalustoon on rakennettu automaattinen pakkastyhjennysjärjestelmä, jossa anturit seuraavat vesiputkiston lämpötiloja. Jos putkia uhkaa jäätyminen, tyhjenee putkisto itsestään vedestä vaunun alle. Jos pakkastyhjennys tapahtuu, vettä ei tule vessoihin tai suihkuihin, mikä vaikuttaa erityisesti makuuvaunuihin.

Junia huolletaan VR:n varikolla Helsingissä ja Oulussa. Niihin tehdään säännöllisten kilometri- tai aikaperusteisten huoltojen lisäksi myös ennen pakkauskauden alkua talvihuolto, jossa pyritään löytämään pakkasen vaikutuksille alttiit kohteet.

- Seuraamme jatkuvasti säätilannetta ja varaudumme muun muassa ylimääräisellä kunnossapitohenkilökunnalla ja varakalustolla kovien pakkasten aikana. Meillä on myös valmius sulattaa junia; tämä onnistuu Helsingin ja Oulun varikoilla ja vetureiden sulattaminen myös Kouvolassa ja Tampereella.

- Lisäksi varaudumme talveen tiiviissä yhteistyössä Liikenneviraston ja HSL:n kanssa (pääkaupunkiseudun lähijunaliikenne). Meillä on erilaisten keliolosuhteiden varalle erilaisia liikennesuunnitelmia, joiden tavoitteena on varmistaa, että esimerkiksi ajamalla suunnitellusti harvennetulla vuorovälillä mahdollistamme loppuliikenteen sujuvuuden ja täsmällisyyden sekä mahdollistamme esimerkiksi vaihteiden putsaamisen lumesta tiheästi liikennöidyillä ratapihoilla.

Mikäli juna rikkoutuu kesken matkan, vaihtoehtoina on siirtää matkustajat busseihin, takseihin, toiseen junaan tai mikäli juna sattuu esimerkiksi jäämään raiteilla kauas asemalta eikä pääse liikkumaan, VR lähettää paikalle varaveturin tai kaluston.

- Se, kuinka nopeasti tämä tapahtuu, riippuu aina tilanteen laajuudesta ja muun muassa junan sijainnista. Ensisijaista meille on aina selvittää, miten saamme vietyä asiakkaat perille mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti.

Raiteilla matkaa arkisin noin 1400 junaa päivittäin, tavarajunat mukaan luettuina. Matkustajajunia on päivittäin kaukoliikenteessä noin 230 ja lähiliikenteessä 850. Yhteensä sekä kotimaan kaukoliikenteessä että lähijunaliikenteessä matkusti viime vuonna lähes 250 000 asiakasta päivittäin.

Pakkanen vaikuttaa junaliikenteeseen myös rataverkon kautta.

- Talvikaudella radanpidossa suurimpia haasteita aiheuttaa lyhyessä ajassa nopeasti satava lumi. Kova pakkanen näkyy pääasiassa niissä radan komponenteissa, jotka ovat alttiita lämpötilan muutoksille. Selkeimmin tämä näkyy kiskoissa ja vaihteissa (teräsrakenteissa), joissa voi ilmetä vikoja, kun lämpötilanmuutoksista aiheutuu mm. sisäisiä jännitystiloja, kertoo Liikenneviraston tiedottaja Jenni Neuvonen.

- Ongelmia estetään mm. lämmittämällä vaihteita ja tarkastamalla sekä huoltamalla rakenteita niille laadittujen huolto- ja tarkastusohjelmien mukaisesti.

Bussiliikenne

Selviytymistä pakkasessa helpottaa se, että autot ovat ajossa joka päivä. Ne eivät siis pääse seisomaan kylmiltään pitkää aikaa.

- Pääosin liikenne on sujunut luotettavasti. Kylmä pakkasjakso on jonkin verran aiheuttanut ongelmia autojen paineilmajärjestelmässä, jossa tiivistyvä vesi on saattanut jäätyä ja tehdä tukoksia. Nykyajan autoja kun ei saa enää "tenuttaa" eli laittaa alkoholia paineilmajärjestelmään. Mm. autojen ovet toimivat paineilmalla, kertoo OnniBus.comin toimitusjohtaja Lauri Helke.

Useimmilla paikkakunnilla autot päästään sulattamaan yöksi sisätiloissa.

- Oma liikenteenjohtokeskuksemme on ympärivuorokautisesti miehitetty pääkonttorilla Tampereella, jossa vuorossa oleva liikennetyönjohtaja seuraa liikenteen sujumista gps-paikannuksella ja kojelautakameroilla. Hän tekee päätökset häiriöntilanteiden ratkaisemiksi. Välillä se voi olla oman vara-auton ottaminen mutta huonossa tapauksessa toisen yhtiön bussin tilaaminen. Monesti asia ratkeaa teknisellä neuvonnalla ja auto pääsee jatkamaan matkaa.

OnniBus.com on suomalainen kaukoliikenteeseen erikoistunut linja-autoyhtiö, joka operoi 170 lähtöä päivässä. Sen reitistö yhdistää 50 kaupunkia Suomessa. OnniBussilla on 72 kaksikerrosbussia ajossa. Päivittäin matkustajia on keskimäärin 11 000.

Metro- ja raitiovaunuliikenne

Toisin kuin HKL:n bussikalusto, raitiovaunut ja metrot säilytetään öisin puolilämpöisissä halleissa, jolla on merkittävä positiivinen vaikutus operatiiviseen toimintakykyyn pakkaspäivinä.

- Pakkaset eivät merkittävästi vaikuta kaluston tekniseen suorituskykyyn, mutta sen sijaan pöllyävä lumi tuo tähän tilanteeseen haastetta tukkien mm. suodattimia. Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen kunnossapitojohtaja Toni Jurva kertoo.

- Ennakoivasta kunnossapidosta huolimatta välillä myös meidän kalustoon tulee teknisiä vikoja kesken liikennöinnin ja tapauskohtaisesti linja pyritään ajamaan loppuun, jonka jälkeen kalusto vaihdetaan. Joskus tulee myös tilanteita jolloin liikennöinti tulee keskeyttää ja raitiovaunu hinataan korjaamolle. Myös metrojunaan voi tulla vakava tekninen vika, jolloin liikennöinti keskeytetään - tosin se on harvinaisempaa. Valtaosin juna ajetaan metrovarikolle junan omalla tekniikalla ja metrojunan hinaustilanteita on siis todella harvoin.

Paukkuvat pakkaset tuovat haasteita ennen kaikkea rata- ja sähkörakenteisiin.

- Viime viikolla metroliikenteeseen tuli häiriöitä, kun Herttoniemessä havaittiin ratakiskokatko ja liikennöintiä toteutettiin ”yhden raiteen” tekniikalla kiskon korjaustyön ajan. Seuraavana päivänä Kulosaaressa lämpötilavaihtelujen myötä murtui hitsausliitos metron virtakiskosta sillä seurauksin, että n. 12 metriä virtakiskoa irtosi kiinnikkeistään ja kahden metrojunan virroittimet hieman vaurioituivat. Molemmat tilanteet saatiin kuitenkin kunnossapidon henkilöstön ripeän toiminnan myötä nopeasti korjattua ja siten taas huolehdittua matkustajaliikenteen aikataulun mukaisesta toteutumisesta.

- Häiriöitä siis valitettavasti esiintyy, mutta toteutimme viime vuonna aikataulun mukaisia lähtöjä 99,85% ratikassa ja vastaavasti metrossa 99,89%.

HKL:n raitiovaunuja on parhaimmillaan liikenteessä 95 kpl samanaikaisesti ja vastaavasti metrojunia 36 kpl. Viime vuonna matkustajia oli ratikassa 60,2 milj. ja vastaavasti metrossa 67,2 milj. Ratikkarataa on huolehdittavana n. 98 km ja metrolinjasto on nyt länsimetrorataosuuden avauduttua kokonaisuudessaan 35 km per suunta eli yhteensä 70 km.

Lentoliikenne

Lentokoneilla operoidaan ympäri vuoden viidenkymmenen ja jopa seitsemänkymmenen pakkasasteen lämpötiloissa erityisesti lakilentokorkeudessa. Lentokoneen laitteet ja järjestelmät on suunniteltu ja testattu hyvin vaihtelevia olosuhteita varten.

- Lentokoneessa on moniportainen valvontajärjestelmä, joka tuo esiin laitteissa ja järjestelmissä mahdollisesti esiin tulevat häiriötilanteet. Maan pinnalla pakkanen voi aiheuttaa esimerkiksi vesijärjestelmien ja ovimekanismien jäätymistä. Pakkasten aikaan lentokoneita lämmitetään ja jäätymiselle herkkiä mekaanisten osien rasvausta lisätään, kertoo Finnairin media-asioista vastaava johtaja Päivyt Tallqvist.

Finnairin lentokoneiden valvonta ja liikenneohjelmaan liittyvä huoltotoiminta tapahtuu pääosin Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Koneiden rakenteiden tarkastus- ja huoltotoiminta, sekä moottoreiden ja instrumenttien huoltotoiminnan palveluja Finnair ostaa alan suurilta toimijoilta eri puolilla maailmaa.

- Finnairin lentokoneita huolletaan pääosin yöaikaan, kun koneet palaavat Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Normaalipäivänä lähes koko Finnairin laivasto on liikenteessä muutamia yksittäisiä koneyksilöitä lukuun ottamatta. Finnair lentää päivässä noin 300 lentoa.

Laivaliikenne

Laivat on suunniteltu kestämään kovia pakkasia ja tuulta, kuten myös jäätä ja erilaisia säätiloja niin rakenteellisesti kuin teknisesti eli niistä ei aiheudu ongelmaa laivalle. Matkustajille sen sijaan esim. myrskytuulista aiheutuu harmia laivan keinumisen myötä, samoin jäät voivat aiheuttaa kolinaa.

- Meriväylät pysyvät melko hyvin auki Helsinki-Tallinna-reitillä, koska laivoja liikennöi väylällä useita päivässä. Tosin tuuli liikuttaa jäitä ja väylät sulkeutuvat myös nopeasti kun jäät liikkuvat. Käytännössä tällä ei ole suurta merkitystä koska laivat on rakennettu kulkemaan jäissä, kertoo TALLINK SILJA OY:n viestintäjohtaja Marika Nöjd.

- Tallinkin ja Silja Linen kaikilla laivoilla on 1A tai 1A super –jääluokitukset eli korkeimmat mahdolliset jääluokitukset. Tämä tarkoittaa sitä, että laivat ovat vahvarunkoisia ja niissä on suuri koneteho. Laivoja avustetaan tarvittaessa, mutta ne pystyvät useimmissa jääolosuhteissa kulkemaan myös yksin.

Ongelmatilanteissa laivoilla on kaikkiin kriittisiin laitteisiin varaosia ja laivan oma miehistö pystyy korjaamaan laivaa.

- Tärkeimmät järjestelmät on vähintään kahdennettu eli vaikka yksi lakkaa toimimasta niin toisella pärjätään eli matka ei lopu siihen. Tapauksia, joissa laiva pysähtyy täysin teknisistä syistä merellä, tapahtuu todella harvoin.

Tallinkilla on Helsinki-Tallinna-reitillä kolme laivaa (pikalaivat Star ja Megastar sekä Silja Europa). Näistä Star ja Megastar tekevät kolme edestakaista matkaa päivittäin (eli yhteensä kuusi edestakaista matkaa) ja Silja Europa yhden. Matkustajamäärät vaihtelevat päivittäin, mutta jos kaikki laivat olisivat täynnä, päivittäinen matkustajamäärä olisi noin 20 000.

Tätä kirjoittaessa kaikki Suomen yhdeksän jäänmurtajaa avustavat laivaliikennettä Suomen merialueilla: Nordica avustaa meriliikennettä Suomenlahdella. Perämerellä ja Merenkurkussa avustavat Kontio, Otso, Polaris, Urho ja Fennica, ja itäisellä Suomenlahdella Voima ja Sisu.

Julkaistu: 2.3.2018