Apu

Päivän Apu 26.2.2019: Afrikassa ei Euroopan suunnitelmia muuttoliikkeen rajoittamiseksi helpolla hyväksytä

Päivän Apu 26.2.2019: Afrikassa ei Euroopan suunnitelmia muuttoliikkeen rajoittamiseksi helpolla hyväksytä
EU:n suunnitelmat muuttoliikkeen rajoittamiseksi ovat Afrikan unionin mielestä kansainvälistä lakia ja ihmisoikeuksia loukkaavia. Päivän Avun teemana on pakolaiskriisi.

EU:n suunnitelmat Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen rajoittamiseksi ovat Afrikan unionin (AU) mielestä kansainvälistä lakia ja ihmisoikeuksia loukkaavia. AU katsoo EU:n kaavailevan Afrikan rannoille ihmisoikeuksia loukkaavia ”pidätyskeskuksia”.

Brittilehti Guardianille vuodettu muistio paljastaa, että Egyptin tällä hetkellä johtama 55 jäsenvaltion elin pyrkii estämään Afrikan rannikkovaltioita yhteistyöstä Brysselin kanssa. EU on hahmotellut alueellisia maihinnousupisteitä, joissa Euroopan vesiltä tavattujen pakolaisten turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin Afrikan maaperällä.

”Käsittääkseni myös EU:n tapa tuoda aihe keskusteluun on herättänyt reaktioita, kun EU aika yksipuolisesti ilmoitti perustavansa tällaisia pisteitä. AU on myös ollut huolissaan omista kansalaisistaan ja heidän oikeuksistaan”, arvioi vaikuttamistyön päällikkö Ida Schauman Suomen Pakolaisavusta.

Vuonna 2015 Apu seurasi pakolaistulvan virtaa Kreikassa. Pelkkä salmen ylitys Turkista Kosin saarelle maksoi tuolloin 1 000–2 000 dollaria ja EU:n puolelle saapuminen tuntui monesta tulijasta lähes paratiisilta. Todellisuus oli kuitenkin toinen.

Tutustuimme Kosin reportaasin yhteydessä myös hylättyyn hotelliin, jossa asui kurjissa olosuhteissa satoja asiansa jatkokäsittelyä odottavia pakolaisia.

”Säästin rahaa ja maksoin kaksi tuhatta dollaria matkastani Turkin kautta tänne. Nyt taskussani on muutama euro. Jonotan joka päivä kaksitoista tuntia poliisitalon ulkopuolella ja minulle luvataan, että asiani selvitetään huomenna. Sitä huomista ei ole vielä tullut”, kertoi 19-vuotias pakistanilainen Bilal Ashqaf.

Lue koko artikkeli: Toivottomuuden hotelli

Kesällä 2018 toimittajamme vieraili pakolaisleirillä Keniassa. Vuonna 1992 perustetulle Kakuman leirille on vuosien varrella tullut ja tulee pakolaisia Etelä-Sudanista, Somaliasta, Kongon demokraattisesta tasavallasta ja Etiopiasta. Kansalaisuuksia leirillä on kaksikymmentäkuusi.

Lue koko artikkeli leiristä ja äitiyspakkausten sinne viemisestä: Apu Kakuman pakolaisleirillä Keniassa: Äitiyspakkaukset tulevat tarpeeseen

Pakolaiskriisin puhjetessa nousivat eri maiden roolit keskusteluun. Esimerkiksi suomalainen professori Anu Koivunen Tukholman yliopistosta pohti vuonna 2015, miksi suomalainen vetää päälleen uhrinationalistin viitan samaan aikaan kun ruotsalainen on maailmankansalainen. Miksi Ruotsi avaa sylinsä maahantulijoille ja Suomi vaatii rajoja kiinni?

”Mikä selittää Suomen ja Ruotsin suhtautumiseron kansainväliseen vastuuseen?

Tavallisin vastaus tänään on talous. Siinä missä Suomen julkinen talous on alijäämäinen ja talouskasvu olematonta, Ruotsin taloudella menee hyvin. Tänä vuonna Ruotsin talous kasvaa 2,6 prosenttia, Suomen alle puoli prosenttia.

Suomessa mieluusti ajateltaisiin, että vauraammalla Ruotsilla on varaa kantaa globaalia vastuuta, kun taas meillä talouskriisin kurimuksessa ei.

Ruotsissa globaali vastuunkanto ei kuitenkaan katso suhdanteita”, Koivunen kirjoitti esseessään

Lue koko essee: Katse sisään päin!

Toimittaja Joanna Palmén puolestaan kirjoitti Imageen Ruotsin tilanteesta vuonna 2016, kuinka vielä muutama vuosi sitten maa oli avoin kaikille, jotka tarvitsivat suojaa, mutta sitten tapahtui jotain.

Palmén pohtii Ruotsin yhteiskuntaa laajemminkin – muun muassa näin:

”Minua häiritsi, että Ruotsissa kaikkia ja kaikkea ymmärrettiin. Se tarkoitti, että kaikesta pääsi livistämään. Metroasemilla oli porttivahdit, jotka eivät puuttuneet, kun joku hyppäsi porttien yli ilman lippua. Kouluissa ei ollut arvosanoja, sillä ne saattaisivat lannistaa. En tiedä, mitä olisi pitänyt tehdä, jotta ei olisi päässyt yliopiston kotitenteistä läpi. Kirjoitimme kerran suomalaisen opiskelukaverini kanssa absurdeja lauseita sinisestä sammakosta keskelle ryhmätyöraporttiamme kokeillaksemme, lukeeko kukaan papereitamme. Ei ilmeisesti lukenut.”

Joanna Palmén kirjoitti myös vuonna 2011 Malmöstä. Siitä, miten islamin vastustajat ympäri maailman pitävät ruotsalaiskaupunkia Euroopan pahimpana gettona ja länsimaiden kohtalona, jos muslimien maahanmuutto ei lopu.

Lue reportaasi Malmöstä: Maailmojen sota

Avun bloggari Uuninpankkopoika Sakari Timonen on kirjoittanut blogissaan monista aiheista – myös maahanmuutosta. Timonen muun muassa muistuttaa joulukuun 2018 tekstissä Kollektiivinen syyllisyys ja ennaltaehkäisevä rangaistus perustuslaista turvapaikanhakijoihin liittyen:

”Jos kaikki turvapaikanhakijat sijoitettaisiin ”sillä tavoin, että he eivät pääse aiheuttamaan vahinkoa yhteiskunnalle”, niin se tarkoittaisi käytännössä vapauden menettämistä ennaltaehkäisevästi ilman tuomioistuimen päätöstä ja ilman tehtyä rikosta. Jos tälle tielle lähdettäisiin, niin kenet tahansa voitaisiin ja yhdenvertaisuuden nimissä pitäisi voida eristää ihan vain sillä perusteella, että jotkut samaan viiteryhmään kuuluvat ovat todistettavasti syyllistyneet rikoksiin.”

Julkaistu: 26.2.2019
Kommentoi »