Apu

Päivän Apu 18.2.2019: Pelastuuko maailma lihankulutusta ja shoppailua vähentämällä?


Päivän Apu keskittyy tänään ilmastonmuutokseen. Suomalaiselta karjatilalta kuuluu hyviä uutisia, mutta liha- ja maitotuotteiden sekä ylipäätään kulutuksen vähentäminen on edelleen yksi parhaista keinoista vähentää omaa hiilijalanjälkeään.
Kuvat Fotolia

Ilmastonmuutosta ei kukaan pääse pakoon - jokaisen on tehtävä osansa sen ehkäisemiseksi. Yksi tuore innovaatio on karjatilojen muuttaminen hiilineutraaliksi, jolloin ne sitovat kaiken tuottamansa hiilen maahan.

Suomen karjatalous: hiilinielu vai ilmastotuholainen?

Valtaosa maailman karjatiloista ei kuitenkaan vielä ole hiilineutraaleja, ja se on yksi syy sille, että ruoka on niin iso ilmastotekijä. Hyvä keino pienentää omaa hiilijalanjälkeään onkin vähentää ruokahävikkiä ja eläinperäisen ruuan kulutusta. Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ihmisten siirtyminen pois maitotuotteista ja lihansyönnistä mahdollistaisi maataloudessa käytettävän pinta-alan vähentämisen jopa 76 prosentilla. Se tarkoittaa 3,1 miljardia hehtaaria ja vastaisi kokoluokaltaan Yhdysvaltoja, Euroopan unionia, Australiaa ja Kiinaa – yhteensä. Käsittämätön pinta-alan pienennys ei silti vaikuttaisi maatalouden kykyyn ruokkia maapallon väestöä. Päin vastoin, se auttaisi muun muassa vesipulaan.

Viljelypinta-alan väheneminen olisi tervetullut uutinen luonnolle, jota uhkaa sukupuuttoaalto maatalouden niellessä yhä laajempia alueita.

Täysin vegaaniksi ei ole silti pakko ryhtyä, sillä huomattavia vaikutuksia saataisiin jo sillä, että jokainen sekasyöjä puolittaisi liha- ja maitotuotteiden käyttönsä.

Raju tutkimustulos eläinperäisistä tuotteista: niiden välttäminen on paras – tai jopa ainoa – tapa pelastaa maapallo

Avun päätoimittaja Marja Aarnipuro listasi pääkirjoituksessa muitakin keinoja pienentää omaa hiilijalanjälkeään.

Voimme vaihtaa yksityisautot sähköautoihin, hybrideihin tai kaasuautoihin. Voimme hypätä useammin bussiin, kimppakyytiin, ratikkaan tai junaan. Voimme pyöräillä ja kävellä. Voimme vähentää lentämistä ja lomailla kotimaassa. Voimme kierrättää ja korjauttaa. Voimme ostaa ekosähköä ja asentaa katolle aurinkopaneeleita. Voimme ostaa vähemmän ja kestävämpia tavaroita.

Hän muistuttaa myös kevään eduskuntavaalien merkityksestä. Nämä ovat todella ilmastovaalit.

Valtion, kuntien, teollisuuden, bisneksen ja maatalouden päättäjien vastuulla on tehdä isot muutokset. Meidän kansalaisten vastuulla on äänestää tulevissa vaaleissa ehdokasta, joka taistelee uskottavasti ilmastonmuutosta vastaan.

Avun pääkirjoitus: Näin ilmastonmuutosta vastaan voi taistella

Vaikka yhteiskuntamme perustuu kuluttamiselle, kuluttamisen vähentäminen on välttämätöntä. Suomalaisilla on liikaa rahaa kiinni ympäristöä turhaan kuormittavissa asioissa, sanoo ympäristötalouden ja -johtamisen professori Lassi Linnanen. Vähäisemmällä kuluttamisella, kuten shoppailun vähentämisellä, ihminen myös säästäisi huomattavia summia. Lisäksi:

- Ihmiset voivat lopettaa liikakulutuksen tässä ja nyt. Sen sijaan kansainvälisten sopimusten ja lakien aikaansaaminen vie vuosia, ja niillä on tapana vesittyä kompromisseiksi.

Avaaja Lassi Linnanen: "On tabu sanoa, että älä osta."

Myös liikenteen verotusta on muutettava, jotta se ohjaa ilmastoystävällisempään suuntaan. Liikenneministeriön ylijohtaja Juhapekka Ristolan mukaan verotus ohjaa tuomaan Suomeen käytettyinä suuria ja dieselkäyttöisiä autoja. Näiden tuontiautojen keski-ikä on kuusi vuotta. Yli puolet niistä on dieselkäyttöisiä. Tänä vuonna tuontimääräksi arvioidaan 30 000 ajoneuvoa. Nämä autot ovat liikenteessä pitkään ja niillä ajetaan paljon. Laaja vanhojen autojen maahantuonti on suoraa seurausta nykyisestä liikenteen veropolitiikasta.

Liikenneministeriön ylijohtaja: "Ilmastotavoitteet vaativat liikenteen verotuksen muutoksia”

Valitettavasti ihmisten ymmärrys ilmastonmuutoksesta on edelleen huono - huolimatta siitä, että lähestyvästä katastrofista on rummutettu jo kyllästymiseen asti. Ilmastokasvattaja Pinja Sipari on huomannut, että jopa opettajille on epäselvää, miten ilmastonmuutosta torjutaan. Hänellä on neuvo opettajille:

- On tärkeää opetella vaikuttamisen taitoja ryhmänä. Kuluttajavaikuttamisestakin voi puhua, mutta vielä parempi olisi järjestää yhdessä pyöränkorjauspajoja, kokata kasvisherkkuja koulun kioskissa myytäväksi ja kutsua paikallispoliitikkoja paneelikeskusteluun koulun juhlasaliin. Pitäisi opetella aktiivista ilmastokansalaisuutta. Ilmastonmuutoksen torjuntaa ei tulisi työntää lasten ja nuorten harteille, vaan ilmastokasvatuksen tehtävä on kasvattaa heistä aktiivisia ilmastokansalaisia, jotka kokevat, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa heitä ympäröivään maailmaan.

Avaaja Pinja Sipari: "Opettajat eivät tiedä perusasioita ilmastonmuutoksesta, koska eivät halua ajatella asiaa"

Päivän Apu on juttupaketti, joka pureutuu ajankohtaiseen aiheeseen ja sen taustoihin päivittäin.

Julkaistu: 18.2.2019