Apu

Päivän Apu 12.2.2019: Tapani Kiminkinen jyrähtää ohjeet vanhustenhoitoon


Päivän Apu jatkaa vanhustenhoidon parissa. Lakiin ollaan todennäköisesti kirjaamassa hoitajien minimiluvuksi 0,7, mutta lääkäri Tapani Kiminkisen mukaan se ei riitä.
Kuvat Fotolia

Suomea viime aikoina järkyttäneeseen vanhustenhoidon tilaan on tulossa muutoksia.

Lakiin ollaan todennäköisesti kirjaamassa hoitajien minimiluvuksi 0,7, mikä tarkoittaa seitsemää hoitajaa 10:tä hoivattavaa vanhusta kohden.

Avun sivuilta tuttu maalaislääkäri Tapani Kiminkinen toteaa, ettei kiinteä mitoitus takaa oikeasti hoitajien määrää.

– Lukuun saa laskea vain ne hoitajat, jotka ovat oikeasti asukkaiden kanssa vuorossa klo 07–21. Siihen ei saa laskea esimiehiä esimiestyössä eikä hoitajia siivous-, vaate- ja ruokahuollossa. Nyt saattaa käydä niin, että myös nämä työtehtävät sisällytetään hoivaan. Se on väärin.

Toinen asia on, että tuoksut, tunteet, läheisyys ja kosketus ovat muistisairaallekin merkityksellistä.

– Yhteisissä tiloissa raikavat lapsuuden virret, Olavi Virta ja keittiöstä kantautuvat tutut tuoksut. Juhlat juhlitaan ja pyhät pyhitetään.

Myös kolmas asia on Kiminkisen mielestä selvä:

– Jokaisen suomalaisen pitää päästä sängystä ylös edes kerran päivässä. On häpeällistä, että karjan ulkoilutuksesta huolehditaan ja vangeillakin on omat ulkoilusääntönsä, mutta ei hoivakotiasukkailla. Tämä pitäisi kirjata suorastaan lakiin.

Kiminkisellä on keino saada myös liikkumiskykynsä menettäneet vanhukset mukaan toimintaan.

Tapani Kiminkinen jyrähtää: Älkää kikkailko hoitajilla ja auttakaa vanhukset ylös!

Tapani Kiminkinen kävi 2012 Avun Mitä olen oppinut -sarjassa läpi elämänsä tärkeitä hetkiä ja opetuksia. Luonnollisesti hän pohti jutussa myös itseään laajempaa kokonaisuutta:

– Tilastojen mukaan meillä suomalaisilla menee paremmin kuin koskaan, mutta kansanterveyden taivaalla on musta pilvi: eriarvoisuus. Köyhä mies elää 12 ja puoli vuotta lyhyemmän elämän kuin hyvin toimeentuleva mies, eikä näytä siltä, että tilanne muuttuisi. Toinen ongelma on päihteet, kolmantena lihomisepidemia. Näillä mennään.

Tapani Kiminkinen: ”Naisista tiedän aivan kaiken”

Tapani Kiminkinen toimii myös omalääkärinä yksityisessä muistisairaiden hoivakoti Mistelissä Saarijärvellä. Siellä ketään ei makuuteta aloillaan, ja päiviin mahtuu monenlaista virikettä. Periaatteena on, että hoivakoti ei ole kylmiö, vaan jokaisessa päivässä on oltava ihmisarvoista sisältöä.

Päiviin mahtuu monenlaista puuhaa. On ruoanvalmistusta, askartelua, liikuntaa, kuvataiteita, teatteriretkiä tai kauppareissuja. Koska kaikilla asukkailla ei ole omaisia, ei edes läheisiä ihmisiä, hoitajat tuovat välillä lapsiaan ilahduttamaan Mistelin asukkaita.

SPR:n ystäväpalvelun vapaaehtoinen ja pari seurakunnan työntekijää käyvät ulkoiluttamassa asukkaita.

Hoivakoti ei ole kylmiö

Paljon kuulee puhetta siitä, miten vanhukset pitäisi huomioida nykyistä paremmin ja miten ikäihmisiä tulisi aktivoida elämään täyttä elämää koko ikä.

Ikävän usein julkilausujien puhti loppuu alkuunsa, ja ponnekkaasti ilmaistu toive jää toteutumatta. Onneksi on myös heitä, jotka panevat tuulemaan ja ryhtyvät sanoista tekoihin.

Yksi erinomainen, nyt jo lähes satajäseniseksi kasvanut ihmisjoukko muodostaa ARVA ry:n eli yhdistyksen, jonka nimilyhenne tulee sanoista Arvokas Vanhuus.

Järjestö sai Apu-tonnin pyyteettömästä työstään. Rahoilla 50 vanhusta pääsi Pyynikin kesäteatteriin.

Huhtikuun Apu-tonni meni tamperelaiselle Arvokas Vanhuus ARVA ry:lle, joka toteuttaa vanhusten unelmia

Avun toimittaja Liisa Talvitie kimpaantui vanhusten huonosta hoidosta niin, että hän kirjoitti aiheesta blogikirjoituksen. Hänen omat vanhempansa olivat onnekkaita, sillä heillä oli onnellinen loppu.

Kerran me kaikki olemme vanhuksia

Ilmari Koppinen oli hiljattain Avun esimerkkitapaus yhtenä Suomen kahdeksasta yli 100-vuotiaasta, joilla on vielä ajokortti. Vuonna 2013 hänen avullaan kerroimme, miten vanhuksen kannattaa liikkua ja pysyä hyvässä kunnossa.

Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaa. Nousujohteinen kuntosaliharjoittelu lisäsi tutkimustilanteessa jopa yli 90-vuotiaiden lihasvoimaa merkittävästi. Liikuntaa tarjotaan lääkkeeksi myös useiden pitkäaikaissairauksien ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen. Liikunta pienentää riskiä sairastua muun muassa sepelvaltimotautiin, aivohalvaukseen ja paksusuolen syöpään. Lisäksi se estää lihomista.

Vuodelepo syö ikääntyneen lihaksia kuin loinen. Lihaskato ja lihasheikkous lisäävät merkittävästi ennenaikaisen kuoleman riskiä ja heikentävät elämänlaatua.

Pitkän iän salaisuus: Ihmevaari

Päivän Apu on juttupaketti, joka pureutuu ajankohtaiseen aiheeseen ja sen taustoihin päivittäin.

Julkaistu: 12.2.2019