Apu

Päivän Apu 11.2.2019: Perustulokokeilu päättyi – mitä jäi käteen?



Päivän Apu 11.2.2019: Perustulokokeilu päättyi – mitä jäi käteen?

Päivän Avun aiheena on tänään 11.2. perustulo. Perustulokokeilun alustavien ensimmäisen vuoden tulosten perusteella perustulo ei lisännyt työllisyyttä, mutta se vaikutti kuitenkin positiivisesti sitä saavien ihmisten hyvinvointiin.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto

Maailmanmainettakin niittänyt perustulokokeilu päättyi vuodenvaihteessa. Alustavat tulokset osoittavat, etteivät kaksi vuotta sitten koehenkilöiksi arvotut 2000 suomalaista ensimmäisenä kokeiluvuonna työllistyneet vertailuryhmää paremmin, mutta kokivat hyvinvointinsa kohentuneen.

Lue lisää: Perustulokokeilu vaikuttanut enemmän henkisesti kuin työllistävästi

Toimittaja, tietokirjailija Tuomas Muraja oli yksi niistä, joka pääsi kokeilemaan, miltä tuntuu 560 euron säännöllinen, vastikkeeton perustulo.

Muraja pitää kokemusta pääsääntöisesti hyvänä, vaikka ei kokopäivätöitä onnistunutkaan saamaan.

Lue kokemuksista: Perustulokokeilu saa kiitosta ja kritiikkiä osallistujalta – ”Stressitön elämä luo hyvinvointia”

Perustulo – kyllä vai ei? Onko se passivoivaa, vastikkeetonta rahaa vai selviytymishuolista vapauttava työnhaun piristäjä? Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo on pohtinut aihetta parinkymmenen vuoden ajan.

– Perustulon tehtävä on tarjota reittejä ulos köyhyyden ja syrjäytymisen sokkeloista, vaikka monet arvelevat sen tarjoavan lokoisia päiviä yhteiskunnan kustannuksella, Heikki Hiilamo sanoo.

Hiilamon haastattelu: Ulos tukiloukusta?

Kokoomuspoliitikko Ben Zyskowicz on kokenut lapsena todellisen köyhyyden. Hän ei silti kannata perustuloa.

Ben Zyskowicz: "Ne, jotka väittävät, että ennen oli paremmin, eivät tiedä mistä puhuvat"

Uuninpankkopoika Saku Timonen on sitä mieltä, että perustulokokeilu järjestettiin "niin rajoitetusti sekä osallistujien määrän että kokeilun keston osalta, että tulokset tiedettiin ennakolta. Perustuloa ei ole pienintäkään aikomusta toteuttaa."

Timonen ei itse kannata kaikille kansalaisille maksettavaa palkkaa.

"Kokonaan eri asia ovat sitten ne, jotka eivät syystä tai toisesta pysty elättämään itseään työllään. Heidän elantonsa on turvattava, sillä yhteiskunnan sivistyksen ja moraalin tason näkee siitä, miten se pitää huolta heikoimmistaan."

Hän avaa myös tapaa, joka olisi oikeasti kannustava.

Lue blogi: Ei enää sitä keppiä

Entä miten tekoälyn tulo vaikuttaa perustulokysymykseen? Jukka Peltomäki on 35-vuotias pelialan jättänyt jatko-opiskelija, joka haluaisi, että ihmisillä olisi enemmän aikaa tehdä jotain muuta kuin töitä.

Imagen haastattelussa Peltomäki näkee, että tekoäly ja konenäkö mahdollistavat hienoja tulevaisuuskuvia. Utopioita. Robotit voisivat viljellä ruoat ja rakentaa talot. Ihmisillä olisi perustulo ja mahdollisuus toteuttaa itseään. Yhteiskunta perustuisi tasa-arvoon, eikä enää tarvitsisi riistää luontoa, koska kapitalismia ei tarvittaisi.

Lue artikkeli: Image – Nähdään huomenna!

Perustulo vaikuttaa joidenkin mielestä lottovoitolta. Millaista on elää vastikeettoman rahan turvin? Oikea lottovoittaja Jari Laaksonen kertoo.

– Raha ei pysty minua muuttamaan, koska perusarvoni ovat olleet jo aikoja sitten järjestyksessä. Tietysti rahalla voi ostaa hyviä yksityislääkäreitä ja hoitoja. Mutta jos vakavasti sairastuu, eurot eivät auta. Eikä rahalla voi onneakaan ostaa. Se löytyy ihan muualta.

Lue: Lottovoittajan tarina

Päivän Apu on päivittäin ilmestyvä juttupaketti, jossa pureudutaan ajankohtaiseen aiheeseen.

Julkaistu: 11.2.2019