Apu

Paino kuriin lääkkeillä?



Paino kuriin lääkkeillä?

Kaikki keinot ovat tarpeen lihavuuden hoidossa. Vanhaa totuutta ”syö vähemmän kuin kulutat” on nykyihmisen vaikea noudattaa.
Teksti Apu-toimitus

Lihavuuden hoito monipuolistuu, kun markkinoille saadaan tänä vuonna uusia laihdutuslääkkeitä. Euroopan lääkevirasto EMA on suositellut myyntiluvan myöntämistä kahdelle reseptilääkkeelle.

Toinen uusista tulokkaista on naltreksonin ja bupropionin yhdistelmälääke, joka vaikuttaa keskushermoston kautta. Siinä yhdistyvät alkoholin ja opioidien vierotuslääkkeenä käytetyn valmisteen sekä tupakan vieroituksessa ja masennuksen hoidossa käytetyn lääkkeen kemiat.    

Toisen laihdutuslääkkeen vaikuttava aine on liraglutidi. Liraglutidia käytetään tällä hetkellä pienempänä annoksena tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Laihdutuslääkkeenä sen pitoisuus on 3 mg.  

Apulaisprofessori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksiköstä tervehtii tulokkaita ilolla.

– Saamme vihdoin monen vuoden jälkeen uusia vaihtoehtoja lihavuuden lääkkeelliseen hoitoon. Molemmat näistä lääkkeistä vähentävät ruokahalua ja auttavat hallitsemaan syömistä.  

Samalla hän toivoo, ettei historia toistaisi itseään: kymmenen vuotta sitten juuri markkinoille saatu laihdutuslääke joutui syystä tai toisesta myyntikieltoon.

Markkinoilla on ennestään ollut saatavilla vain yksi laihdutuslääke, orlistaatti, jonka vaikutus perustuu rasvan imeytymisen estämiseen.   

Pietiläinen painottaa, että laihdutuslääkkeet eivät ole pikatie pysyvään painonpudotukseen.

– Laihtuminen vaatii myös elämäntapamuutoksia. Jos jatkaa muutaman kilon painonpudotuksen jälkeen entisiä ruokailutottumuksia, kilot tulevat pian takaisin.

Hän antaa esimerkin: jos on laihduttanut 15 kiloa, tarvitsee 500 kilokaloria vähemmän kuin ennen, sillä kevyemmän ihmisen perusenergiantarve on pienempi. Melkoinen määrä ruokaa täytyy jättää joka päivä syömättä. Tämä on iso muutos ajatusten ja tottumusten tasolla.

Pelkästään lääkkeiden nauttiminen ei riitä painonpudotukseen, vaan niiden rinnalla tulee viimeistään siirtyä vähäkaloriseen ruokavalioon ja aloittaa liikunta.  

Lääkkeistä ei myöskään tule nopeaa kikkaa missimittoihin haluavalle normaalipainoiselle, sillä ne vaativat lääkärin määräämän reseptin.

Laihdutuslääkkeet on tarkoitettu aikuisille, joiden painoindeksi on vähintään 30 tai välillä 27–30,  jos heillä on samanaikaisesti liikapainoon liittyviä sairauksia. Näitä ovat muun muassa tyypin 2 diabetes tai sen esiaste, rasva-aineenvaihdunnan häiriö tai taipumus unenaikaisiin hengityskatkoksiin eli uniapneaan.    

Ihminen on aina halunnut nimetä syyn sille, miksi kilot karttuvat. Pietiläisen mukaan 98 prosentissa tapauksista lihomiselle ei löydy yhtä syytä. Useimmiten paino nousee huomaamatta ajan kanssa.

Joillakin lääkkeillä, kuten vakavien mielenterveyden häiriöiden hoidossa käytetyillä neurolepteilla ja masennuslääkkeillä on havaittu lääketutkimuksissa painoa lisääviä vaikutuksia. Ruoka maistuu enemmän kuin olisi tarpeen.

Toisaalta jo itse perussairaus voi lisätä ruokahalua, ja lääkkeiden yksiölliset vaikutukset ovat suuria. Myös e-pillereiden on epäilty lisäävän painoa. Asiasta ei ole kuitenkaan saatu täyttä varmuutta.

– Usein lisäkilojen syy on pizzailloissa ja sohvalla nyhjäämisessä eikä ehkäisypillereissä.

Sama pätee vaihdevuosi-ikäisen naisen lihomiseen. Vaikka hormonimuutokset ja aineenvaihdunnan hidastuminen vaikuttavat taustalla, selittää ruuhkavuosien jälkeinen verkkaisempi elämäntahti osaltaan ilmiötä.   

Kaikkia lihavuuden hoidossa auttavia keinoja pitäisi merkittävästi lisätä, ettei meille kävisi kuten Yhdysvalloissa, jossa ilmiön edessä on nostettu kädet pystyyn.  

– On osittain omaa vikaamme, ettei asiaan ole panostettu riittävästi perusterveydenhuollossa ja työterveydessä. Lihavuus lisää tautitaakkaa, ja terveydenhuollon kustannukset kasvavat rajusti.   

Ruokaa on tarjolla yllin kyllin, emmekä osaa suhtautua siihen kohtuudella. Syödyt liikakalorit eivät kulu vähäisellä liikkumisella.  

– Nykyihmisen täytyy tietoisesti säädellä ruokahaluaan.  Jos jokainen söisi niin paljon kuin haluaisi, aika moni lihoisi.

Erityisesti nuorten ja lasten ylipainoisuus huolestuttaa lihavuustutkijaa. Keinovalikoima tilanteen hoitamiseen on vähäisempi kuin aikuisilla.

Laihduttamisesta on tehty viihdettä tv-ohjelmien myötä, joissa etsitään suurinta pudottajaa tai viedään rakas pullukka kansan eteen laihtumaan.    

Tässä kohtaa Pietiäinen on valmis viheltämään pelin poikki.

– Näissä ohjelmissa on ikävä lataus. Niissä annetaan lupa tirkistellä ylipainoisen elämään ja taivastella sitä.

Ohjelmat antavat myös laihduttamisesta väärän kuvan. Sankarina pidetään sitä, joka pudottaa paljon ja nopeasti. Hevoskuurit eivät kuitenkaan johda pysyvään painonpudotukseen.

Teksti: Riitta Heimonen

Kuvitus: Fotolia

Julkaistu: 9.4.2015