Oksettaako laivareissulla tai etooko bussissa istuminen? Viisi vinkkiä matkapahoinvoinnin nitistämiseen
Terveys ja hyvinvointi
Oksettaako laivareissulla tai etooko bussissa istuminen? Viisi vinkkiä matkapahoinvoinnin nitistämiseen
Vatsassa voi velloa laivan keinuessa, mutta yhtä lailla lentokoneessa tai autossa. Toiset ovat perinnöllisesti alttiimpia matkapahoinvoinnille. Tässä viisi vinkkiä kiusallisen vaivan nujertamiseen.
2Kommenttia
Julkaistu 10.12.2022
Apu

1. Suuntaa katse horisonttiin

Matkapahoinvoinnin oireisiin kuuluu kalpeutta, kylmää hikeä, haukottelua, lisääntynyttä syljeneritystä – ja pahoinvointia. Jotkut oksentavatkin, mikä saattaa hetkeksi helpottaa oloa. Päänsärky, ripuli ja heikotus on mahdollista. Joskus pitkän merimatkan jälkeen yllättävät niin sanotut maihinnousuoireet, jolloin maaperä tuntuu epävakaalta ja huojuvalta.

Tasapainoa säätelee sisäkorvan tasapainoelin, joka välittää tietoa kehon asennosta suhteessa painovoimaan. Tasapainoelin ärtyy esimerkiksi heiluvasta ja pyörivästä liikkeestä varsinkin, jos samanaikainen näköhavainto ei vastaa sisäkorvan antamaa informaatiota.

Matkapahoinvoinnin ehkäisyn kannalta on merkityksellistä, miten sijoittuu kulkuneuvoon. Esimerkiksi autossa tai bussissa kannattaa istua etupenkissä ja suunnata katse tiukasti eteenpäin. Laivassa kannattaa mennä aluksen keskiosaan, jossa liike on vähäisintä. Päätä ei kannata pitää alaspäin eikä esimerkiksi lukea tai pelata, sillä se voi pahentaa matkapahoinvointia.

Yksi matkapahoinvoinnille altistava tekijä on ikä. Alle 2-vuotiaat lapset sairastuvat tuskin koskaan, mutta sitä vanhemmat lapset ovat alttiita ja aikuiset taas hieman vähemmän alttiita matkapahoinvoinnille. Pahoinvointi on kytköksissä myös matkan kestoon. Merisairaus on todella yleistä, sillä merellä on liikettä ja keikkumista. Pahoinvointi voi kestää muutamankin päivän. Naiset ovat herkempiä sairastumaan kuin miehet. Myös raskaus ja kuukautiset voivat herkistää matkapahoinvoinnille.

2. Vältä alkoholia

Alkoholin käyttöä pitäisi välttää matkaa edeltävänä päivänä ja matkan aikana. Vaikka alkoholi saattaa hetkellisesti helpottaa matkajännitystä, se ei helpota matkapahoinvointia vaan päinvastoin.

Myös psyykkiset tekijät vaikuttavat: jos jännittää pahoinvointia kovin etukäteen, se voi iskeä herkemmin. Jännittämisen sijaan kannattaa keskittyä iloitsemaan matkasta. Pahoinvoinnin pelon ei kannata antaa sanella elämää.

3. Syö kevyesti ennen matkaa

Voimakkaat hajut saattavat pahentaa matkapahoinvointia. Vastaavasti raitis ilma ja tuuletus tekevät hyvää. Matkapäivänä ei kannata ahtaa itseään täyteen, vaan syödä kevyesti ja juoda riittävästi, jottei nestehukka yllätä. Liiallinen syöminen voi lisätä oksentelua. Ruokailua ei silti kannata jättää väliin, koska syömättömyys voi aiheuttaa heikon olon.

4. Mene pitkällesi

Jos mahdollista, matkapahoinvoinnin yllättäessä kannattaa mennä pitkälleen. Pahoinvointi ei ala myöskään niin helposti makuuasennossa. Jos on veneessä, voi mennä kajuuttaan pitkälleen. Myös silmien kiinni pitäminen voi auttaa.

5. Harkitse lääkitystä

Markkinoilla on akupisteisiin vaikuttavia matkapahoinvointirannekkeita, mutta tieteellistä näyttöä niiden tehosta ei ole. Myös lääkeapua on tarjolla. Joitakin lääkkeitä saa ilman lääkärin reseptiä, mutta osaan tarvitaan resepti. Lääkkeet ovat etupäässä allergioihin käytettäviä antihistamiineja. Aikuisilla käytetään esimerkiksi syklitsiiniä.

Lääkkeet vaikuttavat keskushermoston kautta rauhoittavasti tasapainoelimeen. Lääke kannattaa ottaa mahdollisimman varhain, jos on taipumusta huonovointisuuteen. Varmuuden vuoksi niitä ei kannata ottaa. Antihistamiinit voivat väsyttää jonkin verran, ja niiden kanssa ei pitäisi ottaa alkoholia.

Tehokkain keino matkapahoinvoinnin nitistämiseen on lääkärin reseptillä saatava skopolamiini-laastari. Laastari kiinnitetään korvan taakse 5–6 tuntia ennen matkaa. Yhden laastarin vaikutus kestää kolme vuorokautta. Laastari vaikuttaa antihistamiinien tavoin keskushermostoon ja lievittää pahoinvointia. Pitkälle matkalle voi tarvittaessa laittaa toisenkin laastarin. Laastarin kanssa voi käydä suihkussa ja uimassa. Lääkeaine voi kuitenkin aiheuttaa uneliaisuutta, suun kuivumista ja näköhäiriöitä.

Asiantuntija: yleislääkäri, matkailulääketieteen erityispätevyys, Petteri Carlson, Terveystalo Lähteet: www.terveyskirjasto.fi, www.spc.fi

2 kommenttia