Pääskyt nukkuvat talviunta vedessä tai pohjamudassa ja heräävät keväällä, uskottiin ennen vanhaan
Puheenaiheet
Pääskyt nukkuvat talviunta vedessä tai pohjamudassa ja heräävät keväällä, uskottiin ennen vanhaan
Vaikka sananlaskun mukaan pääskysestä ei ole päivääkään kesään, varsinainen kesäntuoja eli tervapääsky ei kuulu samaan lintulahkoon kuin muut pääskyt.
Julkaistu 6.6.2021
Apu

Pääskyt ovat taitavia lentäjiä, jotka talvehtivat trooppisessa Afrikassa asti. Niiden matkamittariin tulee vuoden aikana enemmän kilometrejä kuin keskimääräisellä autoilijalla, jopa parikymmentä tuhatta.

Pääskyihin on liittynyt perimätietoa ja uskomuksia enemmän kuin muihin pikkulintuihin. Pääskyt kuulemma tuovat mukanaan onnen. Sirosiipi löytyy Raamatustakin.

Sinun alttarisi luota on varpunenkin löytänyt kodin, pääskynen pesäpaikan, jossa se kasvattaa poikasensa. Miten onnellisia ovatkaan ne, jotka saavat asua sinun huoneessasi! He ylistävät sinua alati.

(Ps. 84:4–5)

Ennen vanhaan uskottiin, että pääskyt nukkuvat talviunta vedessä tai pohjamudassa ja heräävät sieltä keväällä. Pääskystä tuli myös toivon ja ylösnousemuksen symboli, nousihan Jeesuskin haudasta pääsiäisaamuna.

Suomalaiseen vuodenkiertoon tuo oman mausteensa se, että monina vuosina ensimmäiset pääskyt havaitaan pääsiäisen aikoihin, varsinkin jos pääsiäinen ei osu ihan aikaisimpaan ajankohtaan.

Tämä tervapääsky pesii vanhan kerrostalon ilmanvaihtokanavassa.

Suitsupääsuke, Viron kansallislintu

Haarapääsky, Viron kansallislintu, on eteläisellä sukulaiskielellämme suitsupääsuke. Suitsu tarkoittaa savua, mikä viittaa pääskyjen pesimiseen entisaikain savupirteissä.

Virossa ja Suomessakin perinteistä maalaismaisemaa on vielä jäljellä sen verran, että haarapääsky on melko yleinen näky.

Pääskyt viihtyvät paikoissa, joissa on suojaisia pesäpaikkoja ja paljon hyönteisiä.

Viime vuosina yleistynyt hevosharrastus on ollut pääskyjen pelastus, sillä paarmat, kärpäset, hyttyset ja muut vihulaiset pörräävät ratsutiloilla, varsinkin niillä, jotka on perustettu vanhoille maatiloille. Tyttäreni käy ratsastamassa sellaisella tilalla Nurmijärvellä, ja siellä olen hänen harrastuksensa ansiosta päässyt kuvaamaan pääskyjä.

Hevoshommiin liittyy kaikenlaista odottelua ja valmistelua, ja mikäpä olisi mukavampi tapa käyttää luppoaikaa kuin tarkkailla ja kuvata lintuja. Olen siunattu, sillä luontokuvausta voi harrastaa lähes aina ja kaikkialla, kun muilta kiireiltä jää aikaa.

Pyrstön muodosta nimensä saanut haarapääsky lentelee maalaistalon pihapiirissä hyönteisiä saalistaen.

Pääskyt ovat seurallisia, ne eivät pane pahakseen ihmisvilinää eivätkä liikennettä. Ihmiset pitävät saalistajat loitolla ja antavat muutenkin suojaa.

Haarapääskyn voi saada asettumaan oman kodin seinustalle tekemällä sille sopivan tasanteen vaikkapa laudanpätkästä. Pesälleen hyönteisravintoa rahtaava haarapääsky ei välttämättä pelkää vieressä seisovaa ihmistä lainkaan.

Räystäspääskyt nokkivat navetan raunioista laastia, josta ne saavat elimistöönsä suolaa ja mineraaleja.

Räystäspääsky viihtyy kaupungissa

Lähes yhtä tuttavallinen ja sympaattinen laji on räystäspääsky. Se viihtyy myös kaupunkimaisessa ympäristössä.

Räystäspääsky pesii muun muassa huoltoasemien katoksien metallirakenteissa sekä liikennöivissä losseissa.

Räystäspääskyn pyrstö on haarapääskyn pyrstöä lyhyempi, lovimainen. Räystäspääskyn kurkku ja vatsa ovat kokonaan valkoiset, ja se päästelee pehmeän visertäviä ääniä.

Törmäpääsky muistuttaa räystäspääskyä, mutta törmäpääskyn yleisväritys on ruskeanvalkoinen. Törmäpääsky pesii usein suurina yhdyskuntina, jolloin pesäkoloja on sadoittain.

Kun muut Suomen pääskylajit visertävät laulaessaan, törmäpääskyn ääni on lähinnä karheaa rahinaa.

Törmäpääskyjen luonnollinen elinympäristö on jokien ja järvien rantojen hiekkatörmissä, mutta ne ovat löytäneet uusia asuinsijoja myös hylätyistä soramontuista.

Törmäpääskyt pesivät suurina yhdyskuntina jokien ja järvien hiekkatörmissä.

Ateria lennosta

Pääskyt pystyvät nappaamaan hyönteisen lennosta, ja ne ottavat samalla vettä palan painikkeeksi. Ihmettelen, että ne eivät joskus vahingossa haukkaa liikaa vettä ja putoa veteen.

Ilmeisesti lintujen refleksit ovat niin nopeita, että ne ylittävät tällaisen hitaan maalla elävän otuksen käsityskyvyn. Eläimillä tuntuu joskus olevan lähes yliluonnollisia kykyjä.

Jos pääskyt lentävät lähellä vedenpintaa, sen on uskottu enteilevän sadetta. Se lienee seurausta havainnosta, että matalapaineen edellä hyönteiset laskeutuvat lähemmäs maata.

Varma kesän merkki

Tervapääsky ei tarkkaan ottaen ole pääsky, vaan kiitäjälintu. Tervapääsky ei edes kuulu varpuslintuihin, suureen lahkoon, johon muut pääskyt kuuluvat.

Maallikon näkökulmasta tuollaiset luokittelujen viilaukset vaikuttavat joskus hieman keinotekoisilta: jos lintu näyttää pääskyltä, kuulostaa pääskyltä, pesii kuin pääsky, lentää kuin pääsky – ja on vielä nimeltäänkin pääsky –, kai sitä voi hyvällä omatunnolla pääskyksi sanoa?

Tervapääsky saapuu Suomeen vasta toukokuun lopulla. Yläilmoissa hyönteisiä nokka auki saalistava, lähes kaiken aikansa lennossa viettävä tervapääsky ei siedä kylmyyttä senkään vertaa kuin muut pääsky-nimiset linnut.

Eli kun kuulet taivaalta kirkumista ja näet sirpinmuotoisten tummien lintujen liitävän kovaa vauhtia yläilmoissa, voit olla varma, että kesä on vihdoin tullut.

Kommentoi »