Apu

Pääsiäissaaren tuho tapahtui luultua myöhemmin – Uusi tutkimus avaa saloja

Tyynenmeren Pääsiäissaaren patsaita rakennettiin pidempään kuin aiemmin on uskottu.
Kuvat Adobe Stock

Tyynenmeren Pääsiäissaari on kuulu jätti­mäisistä moai-kivipatsaistaan, joita saarelle 1200-luvulla saapuneet polynesialaiset rakensivat. Nyt arkeologit kirjoittavat uudelleen saarelaisten surullista historiaa.

Suurten alustojen päällä levänneet jykevät patsaat olivat tärkeä osa saaren kulttuuria ja uskontoa.

Aiemman tarinan mukaan patsaiden pystytys päättyi vuoden 1600 tienoilla, kun saaren yhteiskunta romahti ekokatastrofin seurauksena.

Nyt Oregonin yliopiston ­johtama tutkimus kertoo, että patsaiden rakennus jatkui paljon pidempään ja että saariyhdyskunta kohtasi tuhonsa vasta sen jälkeen, kun eurooppalaiset alkoivat vierailla saarella vuodesta 1722 lähtien.

Tutkijat selvittivät patsaiden jalustojen rakentamisen aikajanaa radiohiiliajoitustiedon ja saarella vierailleiden eurooppalaisten merenkävijöiden kirjoitusten perusteella.

Paljastui, että patsaiden pystytys jatkui ainakin vuoteen 1750. Eurooppalaiset toivat mukanaan ­sairauksia, orjuutta ja muita ikävyyksiä.

Vuonna 1774 saarella vieraillut brittiläinen James Cook kirjoitti, että saari oli kriisissä ja patsaat oli kumottu.

Tutkimus on julkaistu Journal of Archaeological Science -lehdessä.

Apu Juniorin kysymys: ”Mitä pastörointi tarkoittaa? ”

Pastörointi on maitotilalta meijeriin tuodulle maidolle tehtävä lämpökäsittely. Pastöroinnissa maito kuumennetaan 15 sekunniksi vähintään 72 asteeseen. Näin lehmästä lypsetyssä maidossa olevat mikrobit kuolevat. Jos ­maitoa ei pastöroida eikä mikrobeja tapeta, ne voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksiä ja vakavampiakin tauteja. Pastörointi on saanut nimensä sen kehittäjän, ranskalaisen kemisti Louis Pasteurin mukaan.

Kysyjä: Lukas, 9

Vastaaja: kotitalous­opettaja Minttu Virkki, Ruokatieto-yhdistys

Julkaistu: 24.2.2020
Kommentoi »