Tammikuun alussa astuu voimaan asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Muutos on isompi kuin arvaammekaan.

Monen matka päivystykseen pitenee, sillä jatkossa päivystysyksikön käytössä on oltava riittävät kuvantamis- ja laboratoriopalvelut, valmius leikkauksiin ja eri alojen erikoislääkäreitä. Synnytyksiä ja leikkauksia tekevässä yksikössä on oltava mahdollisuus välittömään verensiirtoon.

Päivystysyksikön on otettava potilas hoidettavakseen, jos hänen hoitoaan ei voi siirtää seuraavaan päivään tai viikonlopun yli. Kiireellisyysarvioon vaikuttavat potilaan terveydentila, toimintakyky

sekä sairauden tai vamman ennakoitavissa oleva kehitys.

On turha kuvitella, että terveydenhoidon keskittyminen pysähtyisi. Yksiköt suurenevat, säästöjä haetaan ja erikoissairaanhoito keskittyy.

Meidän on opeteltava uusia ajattelutapoja. Meidän on opittava ymmärtämään, että päivystykseen ei kannata lähteä nuhakuumeen takia, ellei se uhkaa henkeä. Synnyttäjien täytyy ennakoida, jotta vauva ei syntyisi taksiin tai ambulanssiin. Potilashotellipaikkojen tarve kasvaa. Suomen kuuliainen kansa varmasti oppii uuden ajattelutavan ja ”turhat potilaat” vähenevät päivystysjonoissa.

Mutta jotta tämä kaikki toteutuisi, terveyskeskusten ajanvaraus on saatava toimimaan ja vastaanotolle on päästävä nykyistä huomattavasti helpommin ja nopeammin. Siinä on iso urakka edessä.