Apu

Pääkirjoitus: Miljoonia roskiin

Pääkirjoitus: Miljoonia roskiin

Toimituspäällikkö Tuomas Marjamäki: "Jos kohtuuttomat ruokamenot harmittavat, ensimmäinen askel kauppalaskun pienentämiseen taitaa löytyä omien korvien välistä."
Teksti Apu-toimitus
Mainos

Leipä homehtuu pöydälle, vaikka sen olisi voinut vielä pari päivää sitten pakastaa. Mustuneita banaaneja ei viitsi syödä, kun vieressä on tuoreempiakin. Ruokaa pitää latoa lautaselle vähintään sen verran, että nälkä lähtee. Loput annoksesta löytää tiensä roskikseen.

Suomalaiset heittävät ruokaa vuosittain hukkaan 500 miljoonan euron edestä. Aivan surutta kaadamme suurimmaksi osaksi syömäkelpoista tavaraa roskiin 20–30 kiloa henkeä kohden. Tämä tieto löytyy toimittaja Jaana Kalliokosken tekemästä elintarvikkeiden hintoihin pureutuvasta jutusta (sivu 18).

Syy ruoan hävittämiseen lienee pääosin laiskuudessa ja vääränlaisessa ajattelutavassa. Ruokaa ostetaan liikaa, eikä ylijääneitä aineksia osata hyödyntää. Niin elintarviketehtaissa kuin jätteenkäsittelylaitoksissa painetaan pitkää päivää, ja liiasta tuotannosta sekä jäterallista kertyy paljon ympäristörasitteita. Samaan aikaan leipäjonoissa ei aina riitä ruokaa kaikille nälkäisille.

Onneksi jäteastian pohjalla pilkottaa sentään jonkinlaista valoa. Kouluilta ylijäänyttä ruokaa jaetaan jo monissa kaupungeissa vähävaraisille. Evira on antanut kaupoille uuden, selkeämmän ohjeistuksen viimeistä myyntipäivää lähentelevien elintarvikkeiden lahjoittamisesta. Jos kohtuuttomat ruokamenot harmittavat, ensimmäinen askel kauppalaskun pienentämiseen taitaa löytyä omien korvien välistä.

Julkaistu: 1.7.2014