Suomessa ei ole totuttu, että ruoan hinta voisi laskea. Korkeiden hintojen syyksi on nostettu milloin investointeja, pitkiä etäisyyksiä, verotusta, työn hintaa, kahden ketjun määräävää asemaa tai kanta-asiakasohjelmia.

Siksi sunnuntaina tehtiin historiaa, kun ruokakaupan jättiläinen S-ryhmä jysäytti pommin ja ilmoitti epäkielisesti halpuuttavansa muutamia satoja market-ruokatuotteita, kuten maitoja ja juustoja, leipää ja jauhelihaa. Ale kerrottiin rahoitettavan kaupan katteista, järkeistämällä toimintoja ja jäädyttämällä investointeja. Manööveri herätti kilpailijat: hintojensa laskemisesta ilmoittivat heti sekä Kesko että kovaa kasvanut ja markkinaosuuksia rohmunnut Lidl. Hinnasta on tullut taantuman aikaan sisäänheittotuote, joten alekisaan oli liityttävä, tai tulee rumasti takkiin. 

Lääkkeeksi ruoan hinnannousuun on perinteisesti tarjottu alennettua arvonlisäverotusta, joka onkin yhä käytössä. Kuitenkin vasta kilpailu oli se, joka sai vedet liikkeelle ja hinnat laskuun. Siinäpä purtavaa kevään hallitusneuvotteluihin.

Kansa ilahtui alesodasta: vihdoin markkinatalous alkaa toimia kuluttajan hyväksi, ilman että sitä nyhdetään kaupan työntekijöiden tai ruoan alkutuottajien selkänahasta. Suomi puhuu jo ruokasodasta, keskusliikkeet siitä, että asiakkaita on kuunneltu.

Olivat alen syyt sysissä tai sepissä, suunta on oikea. Nyt on meidän maitohyllyostajien aika pitää kaupat varpaillaan ja huoli siitä, että tämä ale oli ensimmäinen askel entistä kohtuullisempaan ruoan hintaan.