Apu

Ota talteen 12 kirjavinkkiä isänpäivään!



Ota talteen 12 kirjavinkkiä isänpäivään!

Ilahduta isänpäivänä kirjalahjalla. Helpotimme lahjavalintaasi tieto-, jännitys-, elämänkerta-, matka- , historia- ja elämänkertakirjavinkeillä.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Apu-toimitus

Ritchie Blackmoren kiusaamat

Historiikki. Deep Purplen vaiheista 25 vuoden ajalta kertova uutuuskirja kuvaa taitavasti yhtyeen sisäisiä jännitteitä.

On nautinto lukea rokkarikirjaa, jonka kirjoittaja ymmärtää musiikkia eikä jämähdä rock’n’roll-kliseiden kuvailuun. Mika Järvisen Deep Purple -yhtyeen Ritchie Blackmore -vuosista kertova järkäle Deep Purple – Highway Star, Ritchie Blackmoren vuodet 1968–1993 (Johnny Kniga) on letkeää tarinankerrontaa, joka etenee yhtyeen perustamisesta legendaarisen kokoonpanon hajoamiseen Helsingissä 1993.

Tarina on kerrottu ennenkin, mutta Järvinen osaa kuvata taitavasti musiikin nyanssien lisäksi bändin sisäisiä jännitteitä. Blackmorehan oli varsinainen bändikiusaaja!

Lukiessa voi vertailla YouTubessa Järvisen kuvaamia biisivarkauksia, joista yhtye loi uutta taidetta. Esimerkiksi Bill Parkinsonin Lost Soulin riffi muuntui Mandrake Rootiksi Purplen ensilevyllä. Child in Timen teema on muunnos Bombay Calling -nimisestä kappaleesta. Harvempi on kuullut, että Child in Timen loppurymistely on nyysitty Beatlesin A Day in the Lifesta.

Tänä vuonna 50 vuotta täyttänyt Purple kiertää yhä pitkällä jäähyväiskiertueellaan. Ilman Ritchie Blackmorea – ja ehkä parempi niin.

Pasi Kivioja

Oulangan aarteet

Tietokirja. Kansallismaisemamme Oulankajoki inspiroi yhtä lailla kivi- ja kasvi-ihmisiä kuin retkeilijöitä, historioitsijoita ja taiteilijoita. Yhtä laajaa lukijakuntaa palvelee Pirkko Siikamäen ja Paavo Hamusen Oulankajoki – muutoksen virta (Docendo). Upeasti kuvitettu kirja kertaa Oulangan historiaa jääkauden loppuvaiheesta kamppailuun Kuusamon koskien valjastamisesta.

Oulangan Natura 2000 -alue on luontotyypeiltään ja uhanalaisilta lajistoiltaan maamme monipuolisin suojelualue. Se on hyvä esimerkki pohjoisista alueista, joissa ilmastonmuutos on hyvin kouriintuntuvaa ja nopeaa.

Anne Joutsenlahti-Lankinen

Kotiseuduista

Matkakirja. Tarmo Kunnaksen Hyvää kotiseutua etsimässä. Eurooppalainen matkakirja (Nemo) kuljettaa pyöräretkille Pohjanmaalta Bordeaux’hon ja kävelyille Rooman kaduilla. Osin elämäkerrallisessa kirjassa Kunnas pohtii kotiseudun merkitystä ja juurettomuutta.

Kunnas kuvaa sukututkimuksen antoisuutta: liikkuminen sukulaisten, kaukaistenkin, parissa voittaa vieraantumisen vaaran ja auttaa löytämään uusia taustaheimoja. Rakkaus varhaiseen kotiseutuun inspiroi rakkautta uusiin kotipaikkoihin ja koko Eurooppaan sydämen kotiseutuna.

Anne joutsenlahti-Lankinen

Mannerheimin pään sisällä

Romaani. Harva kirjailija onnistuu tavoittamaan historiallisen henkilön ajatuksenjuoksun niin kuin Raija Oranen tekee. Hän on sukeltanut aiemmin Kekkosen ja Paasikiven pään sisään, nyt vuorossa on Mannerheim kirjassa Marsalkan ruusu (Otava).

Minämuotoon kirjoitetussa romaanissa vanha ja väsynyt Mannerheim käy läpi elämänvaiheitaan. Vuosi on 1945, ja hän on Portugalissa terveytensä ja turvallisuutensa takia, onhan sotasyyllisyysoikeudenkäynti alkamassa.

Niin paljon kuin Mannerheimista on kirjoitettu, tämä kirja valaisee ikonisen hahmon ajatuksia yksityiselämästään ja sotaa koskevia ratkaisujaan.

Liisa Talvitie

Ranskasta rattoisasti

Tietokirja. MTV:n entinen kirjeenvaihtaja Helena Petäistö kirjoittaa politiikastakin niin vetävästi, että tarinan ahmii yhdeltä istumalta. Ranska, Macron ja minä (Otava) kuvaa nuoren pankkiirin rakettimaisen nousun Ranskan presidentiksi puolueiden ulkopuolelta. Petäistö auttaa ymmärtämään, mistä Emmanuel Macronin nerokkuus kumpuaa.

Kohde on selvästi tehnyt kuvaajaansa lähtemättömän vaikutuksen intensiivistä katsetta myöten. ”Haaleansiniset silmät, suuret kuin metsälampi, ovat avoimet ja kysyvät ja keskittyvät vain sen hetkiseen keskustelukumppaniin.” Tuolla katseella 16-vuotias Macron hurmasi myös opettajansa, häntä 24 vuotta vanhemman Brigitten, joka jätti perheensä rakastuttuaan tulevaan presidenttiin. Loppu on Ranskan historiaa, johon voi tämän kirjan kautta tutustua varsin viihdyttävästi.

Marja Aarnipuro

Saksassa mielisairaalassa

Jännitys. Tanskalaisen Jussi Adler-Olsenin esikoisromaani, vuonna 1997 ilmestynyt Aakkostalo (Gummerus) on suomennettu uudelleen. Brittilentäjät James ja Bryan ammutaan alas Saksassa toisen maailmansodan loppuvaiheissa. He pelastautuvat junaan, joka kuljettaa rintamalta sotilaita mielisairaalaan.

Hoito sairaalassa on lähinnä kidutusta. Oman lisänsä kidutukseen tuo epäily sairaalan muista valesairaista. Ketkä teeskentelevät?

Sotavuosien jälkeen ollaan vuodessa 1972, Münchenin olympialaisten päivissä. Miten Bryanin ja Jamesin on käynyt?

Liisa Talvitie

Epätasaiset mediamuistelmat

Tietokirja. Kokeneet toimittajat ovat alkaneet kirjoittaa kiihtyvään tahtiin muistelmia myös Suomessa. Niissä on turhan usein ongelmana se, että valtaosa yleisesti merkittävistä asioista on kerrottu aiemmin julkisesti, ja sisäiset taistot eivät kiinnosta juuri kuin mediaväkeä itseään.

Staffan Bruunin Miehessä joka rakasti uutisia (Siltala) suomenruotsalaisuus tekee sisäpiiristä entistä pienemmän. Toinen ongelma on rakenne, jossa hypitään ajasta ja aihepiiristä toiseen sen kummemmin perustelematta.

Helmet, kuten reportaasimatkat ex-itäblokkiin ja suomettumiskuvaukset, tulevat vastaan löysempien tarinoiden seassa.

Hufvudstadsbladetissa 36 vuotta kestänyt ura antaa perspektiiviä mediamurroksen älyttömimpiin puoliin ja virheisiin. Vaikka vinkkeli on subjektiivinen, 60 viimeistä sivua voisi yhä luettaa Ei näin -oppaaksi monelle alan taholle.

Susanna Luikku

Kattavaa kaukalohistoriaa

Tietokirja. Jääkiekkopiireissä on lähes koko 2000-luvun ajan esiintynyt nousukasmaista öykkärimentaliteettia, jolla lähimenneisyys kehityskulkuineen on pyritty joko oman agendan, huonon itsetunnon tai vain tietämättömyyden vuoksi unohtamaan tai mitätöimään.

Siksi on hyvä, että tutkijanelikko Markku Jokisipilä, Jouko Kokkonen, Kalle Rantala ja Ossi Viita on koonnut sadan vuoden historian yksiin kansiin. Mukana on artikkeleita myös muilta kirjoittajilta.

Koko kansan Leijonat (Docendo) ei tarjoa mitään ratkaisevasti uutta tietoa, mutta se on kattava teos hapuilevista alkuvuosikymmenistä puoliammattilaisuuteen, pitkään arvokisamitalijahtiin sekä olosuhteiden, harrastajamäärien ja juniorityön nousuun – jotka kaikki ovat osaltaan mahdollistaneet aseman maan nykyisenä valtalajina.

Erityismaininnan ansaitsee Naisleijonien vielä nuoremman tarinan huomioiminen osana kokonaisuutta.

Susanna Luikku

Tarkasti elämää

Tietokirja. Tunnemme hänet Helsingin Sanomien kirjallisuustoimittajana ja esimiehenä sekä nuoruudenystävänsä Pentti Saarikosken upeiden Nuoruuden päiväkirjat -sarjan toimittajana, mutta Pekka Tarkan (1934–) elämässä on myös sukupolvensa ääni.

Onnen Pekka (Otava) on jykevä, kielellisesti vetävä, sopivasti itsetietoinen katsaus Suomeen, joka nousi pappisperheestä Pispalan harjuilta sodan jaloista, lähti Helsinkiin opiskelemaan, tempautui mukaan kulttuuriseen murrokseen, loi sanomalehtiin kulttuuridebatteja, kulttuurisoti, meni ja uudelleenmeni naimisiin, politisoitui ja lopulta huomasi ajan muuttuvan entistä nopeammin edessään.

Totta kai 575-sivuisessa elämäkerrassa, jonka päähenkilö on nähnyt, tehnyt, kokenut ja saavuttanut niin paljon, on tärkeiden nimien pudottelua  ja kirjallisia sivutarinoita. Silti lopussa jää ihmettelemään, miksi kaikki loppuu kuin seinään 80-luvun lopulle lehtipainokoneen viereen.

Samuli Isola

Monitahokas

Elämäkerta. David Lynchin omalaatuisista elokuvista on helppo päätellä, että ohjaaja ei ole siviilissäkään mikään normijooseppi. Lynchin ja Kristine McKennan elämäkerta Tilaa unelmoida (Like) kertoo moniulotteisen taiteilijan tarinan luvuittain ensin McKennan ja haastateltujen näkökulmasta, minkä jälkeen Lynch kommentoi ja lisää oman näkemyksensä. Ratkaisu on kerronnallisesti erittäin toimiva.

Elämäkerta muistuttaa myös, että Lynch on paljon muutakin kuin Twin Peaksin luoja. Näyttöjä riittää esimerkiksi musiikista, kuvataiteesta ja mainonnasta.

Jukka Väänänen

Valta ja veri

Trilleri. Jo Nesbøn jykevä Shakespeare-versiointi Macbeth (Johnny Kniga) tuntuu jääneen monelta kirjailijan fanilta kesken, vaan suotta. Eiväthän Harry Hole -kirjatkaan mitään puputupunaa ole, mutta Macbethissa Nesbø syöksyy synkkyyteen poikkeuksellisella draivilla – mutta kun riittävän mustaksi menee, myös karu huumori nousee pintaan.

Shakespearen Bill tunsi juonittelut ja salaliitot, ja Nesbø soveltaa mestarin oppeja riekaleinen kieli poskessa Sin City -leffan sateesta ja verestä kiiltelevässä miljöössä.

Jukka Väänänen

Kun kutsu käy

Romaani. Sotilasuransa jäähylle laittanut suomalaismajuri Daniel Kuisma pohtii elämänsä suuntaa. Takana ovat niin Jugoslavian hajoamissota kuin sotarikossyytökset. Pian Zagrebissa tehty nelosmurha pyöräyttää kuitenkin käyntiin monisyisen tapahtumasarjan ja Balkanin alueen asiantuntijana Kuisma on mukana salaliittojen syövereissä. Historia ei jätä rauhaan.

Haadeksen kutsu (Tammi) on Max Seeckin kolmas teos. Kirjan tarina soljuu sujuvasti paikasta ja ajasta toiseen, ja kerronta on tehokasta. Lukija saa olla tarkkana, että pysyy mukana juonessa. Haadeksen kutsu vie mennessään, vaikka ei olisikaan lukenut kirjasarjan edeltäviä osia, Hammurabin enkeleitä ja Mefiston kosketusta.

Niko Rinta

Julkaistu: 7.11.2018