Apu

Oppiminen onnistuu koko eliniän



Oppiminen onnistuu koko eliniän

Oppiminen ja älykkyyden kehittyminen eivät ole vain nuorten etuoikeuksia.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Fotolia

Nykyinen aivotutkimus tietää, että vanhakin koira oppii uusia temppuja. Tärkeintä on pitää aivonsa kiireisinä, sillä vain aivojen käyttö kehittää niitä.

Aivot eivät ole muuttumaton elin, eikä niiden kehitys pääty aikuisuudessa, kuten on aiemmin ajateltu. Siksi älykkyyskään ei ole sisäsyntyinen tai muuttumaton ominaisuus, vaan sitä pystyy itse kehittämään. Tämä perustuu hermosolujen uusiutumiskykyyn ja siihen, että jokainen opittu asia muokkaa hermosolujen fyysistä rakennetta.

Aivojen hermosolut ovat yhteydessä toisiinsa synapsien eli eräänlaisten liitosten kautta. Synapsit sijaitsevat nystyröissä, joita kutsutaan dendriittien okasiksi. Mitä suurempi okanen on, sitä tehokkaampi ja pysyvämpi se on.

Okaset toimivat kuten kehomme lihakset. Jos niitä ei käytetä, ne surkastuvat. Kun opimme uutta, niitä syntyy lisää. Älykkyys ja oppiminen eivät ole niin abstrakteja asioita kuin helposti saattaa olettaa, sillä jokainen voi kehittää itseään yksinkertaisesti opettelemalla uusia asioita. Kuten urheillessa, tärkeää on löytää itselleen sopiva taso.

Jokapäiväinen arkitoiminta sosiaalisine kohtaamisineen ja musiikin kuunteluineen pitää yllä olemassa olevaa aivojen kapasiteettia. Uuden asian, esimerkiksi kielen, opettelu puolestaan rakentaa uusia hermosoluyhteyksiä, jolloin ajattelukapasiteetti kehittyy. Aivan kuten lihakset, myös aivot kaipaavat lepoa ja unta, jotta ne eivät ylikuormitu kaikesta tiedosta.

Teksti: Noora Takamäki

Lähde: Helsingin yliopisto

Julkaistu: 17.11.2016