Image

”Oppikirjoissa voi säästää miljoonia”

”Oppikirjoissa voi säästää miljoonia”

Oppikirjabisnes on käy tännössä lähes duopoli, kahden suuren toimijan hallussa. Muuttamalla oppikirja­hankintoja voitaisiin säästää valtavia summia verorahoja.
Teksti Heikki Valkama
Kuvat Outi Törmälä
Mainos

Avoimen lisensoinnin oppikirjat säästäisivät kymmeniä miljoonia veronmaksajien rahoja, sanoo Vesa Linja-aho.

Oppikirjabisnes on käy tännössä lähes duopoli, kahden suuren toimijan hallussa. Muuttamalla oppikirja­hankintoja voitaisiin säästää valtavia summia verorahoja.

Avoimet oppimateriaalit ry:n puheen johtajan Vesa Linja-ahon mukaan oppimateriaalien tuotanto pitäisi järjestää uusiksi. Yksi vaihtoehto olisi julkinen tarjous kilpailu oppikirjojen tekemisestä. 

”Toinen vaihtoehto olisi perustaa valtionyhtiö, joka tuottaa oppikirjoja. Tämä mahdollistaisi sen, että oppikirjailijat voisivat tehdä työnsä kokopäiväisesti, kuukausipalkalla. Materiaali olisi avoimesti lisensoitua. Kuka tahansa saisi käyttää näitä kirjoja, tehdä teoskappaleita vapaasti ja muokata vapaasti”, Linja-aho sanoo.

Esimerkiksi opettajat voisivat tehdä kirjoista omia kappaleita, vaikkapa laajentaa tai tiivistää tai yhdistellä eri kirjoja.

”Kukaan ei toistaiseksi ole laskenut sitä, millaisia säästöjä pystyttäisiin tekemään. Puhutaan kymmenistä miljoonista.”

Pelkästään Helsinki käytti viime vuonna peruskoulun oppikirjahankintoihin 3,3 miljoonaa euroa. Summaan eivät sisälly muut oppimateriaalit. Kun oppikirjat joka tapauksessa maksetaan verorahoista, niiden tuotanto kannattaisi järkeistää yhteiskunnalle edullisemmaksi. Oppikirjoja ei tarkasteta eikä valita valtakunnallisesti, vaan koulut ja opettajat saavat valita haluamansa oppimateriaalit, samoin kuin käyttämänsä opetusmetodit. 

”Kaikki kustantajat eivät tätä myönnä, mutta suurin osa kirjojen päivityksistä ei ole sisällöllisesti merkittäviä.”

Linja-aho muistuttaa, että eri asteilla, peruskoulussa, lukiossa tai korkeakouluissa oppimateriaalia käytetään eri tavoin. Siksi tuotannon logiikkakin vaihtelee. Silti avoimen lisenssin oppikirjat hyödyttäisivät myös itse kirjansa maksavia lukiolaisia.

”Jos lukion kirjat maksavat vaikkapa 1 000 euroa ja joka vuosi aloittaa 30 000 lukiolaista, saadaan kirjojen hinnaksi yhteensä 30 miljoonaa euroa. Kyllä tällä rahalla tekisi jo hulppeat sähköiset oppimateriaalit”, Linja-aho sanoo.

Oppimateriaaleissa on edessä digitaalinen vallankumous.

”Monia aloja digitalisaatio on uudistanut, mutta kouluihin se ei ole tuonut samanlaista tehostamista kuin vaikkapa laskujen maksamiseen, deittien etsimiseen tai kansainväliseen nettikauppaan.”

Jos kirjoja ei tarvitse painaa paperille, säästetään kustannuksista entisestään. Jo nyt opiskelijat lukevat luentokalvoja tietokoneen tai älypuhelimen ruudulta. Opetusministeriö rakentaa paraikaa sähköistä materiaalipankkia, koulutuksen pilviväylää, jossa voi ostaa ja jakaa materiaalia.

”Siellä avoin ja maksullinen materiaali täydentävät toisiaan”, Linja-aho sanoo.

”Kriitikot pelkäävät, että oppikirjabisnes kuolee pois, jos tulee tarpeeksi avoimia oppikirjoja. En pidä sitä todennäköisenä.” 

Linja-aho sanoo ymmärtävänsä vasta-argumentit oppikirjatuotannon järkeistämiselle. ”Opettajat sanovat, että he haluavat valita itse kirjansa. Riski on, että opetushallituksen keskitetty oppimateriaalituotanto tappaa diversiteetin. Diversiteetti markkinoilla on hyvä juttu.”

Suurin este avointen oppikirjojen leviämisessä on Linja-ahon mukaan se, että kirjoja tekevillä asiantuntijoilla ei ole riittävästi aikaa. He ovat päivätöissä. Isoilla kustantajilla olisi mahdollisuus tehdä, mutta niiden ei kannata tappaa omaa bisnestään.

Suomeen on kuitenkin perustettu muutaman vuoden sisällä sähköiseen oppimateriaaliin keskittyneitä kustantamoja, joista osalla on myös avoimesti lisensoitua materiaalia.

”Itse jaan kaiken tekemäni luentomateriaalin Slideshare-palvelussa, avoimella lisenssillä. Osan olen kääntänyt englanniksikin. Niitä on ladattu yli 100 000 kertaa vuodessa. Jos laajentaisin ne oppikirjaksi, tienaisin sillä muutaman sata euroa vuodessa. Saman tien voin jakaa ilmaiseksi.”

Vesa Linja-aho on Avoimet oppimateriaalit ry:n puheenjohtaja ja on itsekin kirjoittanut oppikirjan. Työkseen hän opettaa autoelektroniikkaa Metropolia-ammattikorkeakoulussa.

”Jos minulla ei olisi virkaa, tekisin hienon bisnesplänin, hankkisin sijoittajat ja panisin oppimateriaalibisneksen uusiksi”, Vesa Linja-Aho sanoo.

”Suurin osa oppi-kirjojen päivityksistä ei ole sisällöllisesti merkittäviä.”

Julkaistu: 9.10.2014