Apu

Omituiset limasienet koristavat lahopuita: ne saalistavat ja muuttavat muotoaan

Omituiset limasienet koristavat lahopuita: ne saalistavat ja muuttavat muotoaan
Kuka on nähnyt tunkusen, umpisolmusen, halkihapsisen tai kirahvinuorasen? En minäkään, mutta muita limasieniä on eteen tullut. Ne ovat merkillisiä eliöitä, sillä ne osaavat liikkua, saalistaa ja muuttaa muotoaan. Ja ovat monesti tavattoman kauniita.
Julkaistu: 14.11.2020

Limasienet eivät ole kasveja, eivät sieniä eivätkä eläimiäkään, vaan kuuluvat samaan ryhmään kuin ameebat. Niitä on joka puolella, mutta useimmat ovat hyvin pieniä ja huomaamattomia. Toisaalta kun niitä löytää, saa nauttia niiden kauneudesta ja koristeellisuudesta.

Silkkityynynen

Kun sää muuttuu sopivan kosteaksi, limasienet ilmestyvät näkyviin. Niillä on kyky, joka kasveilta ja sieniltä puuttuu. Ne kykenevät liikkumaan. Niiden limakot ryömivät lahopuun pinnalla, kosteassa maassa ja karikkeessa ja syövät matkallaan bakteereja, leviä sekä sienten itiöitä ja sienirihmastoa. Suurimman osan elämästään ne elävät piilossa lahopuun ja karikkeen huokosissa.

Rakkonen on kiivennyt koivun tyveltä lähes metrin korkeuteen kypsymään. Se muuttuu mustaksi ja alkaa levittää itiöitään.

Eivät limasienet mitään sprinttereitä ole. Ne ehtivät määränpäähänsä hitaamminkin. Vauhti on niin hidas, ettei sitä helposti silmin havaitse. Hetken sitä seuratessa limakon etureuna on jo selvästi eri paikassa.

Limasienillä ei ole soluseiniä, lihaksia, aistinelimiä, hermostoa eikä suuta. Silti ne osaavat suunnistautua kohti ravintoa ja sopivia kosteusolosuhteita.

Limasienillä ei ole soluseiniä, lihaksia, aistinelimiä, hermostoa eikä suuta. Silti limakot osaavat suunnistautua kohti ravintoa ja sopivia kosteusolosuhteita. Liikkuva limakko voi olla jopa neliömetrin laajuinen. Olosuhteiden muututtua epäedullisiksi se voi vetäytyä kasaan kovaksi sklerootioksi eli lepovaiheeksi useiksi vuosiksi. Kosteutta saatuaan se virkoaa muutamassa tunnissa.

Vanhassa metsässä on paljon elämänsä päättäneitä maapuita, jotka tarjoavat metsän eliöille niiden tarvitsemia elinpaikkoja. Siellä kasvaa myös laajin limasienilajisto.

Limasieniä on lähes kaikkialla. Metsät, varsinkin aarniometsät ovat niiden suosikkipaikkoja, mutta niitä löydetään hyvin erilaisista ympäristöistä aavikoilta tundralle. Monet ovat joustavia kasvupaikkansa suhteen, mutta jotkut suosivat kariketta, toiset lahoa puuta ja kolmannet puiden kaarnaa. Parhaiten limasieniä pääsee näkemään syksyllä, mutta niissä on myös kevään ja kesän lajeja.

Nuijanuoranen elää lahon puun huokosissa ja ilmestyy sen pinnalle lisääntymään. Sen itiöpesäkkeiden läpimitta on vain 0,3–1,5 mm.

Suomesta on löytynyt yli 200 lajia

Varsin pitkään vain kahdella suurikokoisella limasienellä oli suomenkielinen nimi, sudenmaidolla ja paranvoilla. Vasta 2000-luvulla muutkin saivat kotimaisen nimen, kun tutkijat Marja Härkönen ja Elina Sivonen laativat kaikille limasienillemme suomenkieliset nimet.

Limasienien jättiläinen paranvoi on kirkkaankeltainen limasieni, jonka ­patjamaiset limakot herättävät huomiota suurella koollaan. Sen läpimitta voi olla jopa 25 senttiä, ja se ilmestyy yleensä yöllä kannon pinnalle tai lahorungolle. Kypsyessään paranvoi menettää kirkkaan värinsä ja muuttuu hauraaksi ja ­harmaaksi.

Paranvoi tunnettiin jo ammoisina aikoina. Tyhjästä kannon nokkaan ilmestynyttä limakkoa pidettiin Paran, muinaissuomalaisen henkiolennon eritteenä. Para oli maatilan tai talon haltiaolento, joka teki talon omistajalle palveluksia ja auttoi varallisuuden kasvattamisessa. Se kävi varastamassa naapurista maitoa ja voita ja joskus se oksensi osan voista metsään. Siksi paranvoita on kutsuttu myös paran oksennukseksi tai paran paskaksi.

Pieninä tupsuina kasvava kanelinruskea kanelikääminen muodostaa tiheitä kimppuja lahopuulle.

Meillä limasieniä ei sienikoriin tupsahtele, mutta Meksikossa paranvoista valmistetaan munakasta tortillojen, tacojen ja chilikastikkeen kera. Paranvoita tavataan kautta maailman, ja se on koko Suomessa yleinen.

Limasieniä esiintyy kaikissa maanosissa ja niitä on löydetty noin tuhat lajia. Suomesta lajeja on löytynyt hiukan yli 200.

Parannäppy
Kommentoi »