Norjalainen miljardööri Petter Stordalen osti Suomesta luksushotellien ketjun. Hän hymyili leveästi myös silloin, kun hänen rahansa pelastivat Tjäreborgin matkabisneksen. Markkinoille on ilmestynyt toinenkin hymyilevä norjalainen, Ådne Søndrål, kun ostoskylä Helsinki Outlet avasi porttinsa.

Outlet-hankkeen vetäjä on luistelun olympia­voittaja. Søndrål osti maatilkun HOK-Elannolta, kuori pois kerroksen turvetta ja paukutti märän tontin uumeniin 35 kilometriä teräsbetonipaaluja. Sitten norjalainen rakennutti suolle ostoskylän.

Millainen miljonääri on tämän ostoskylän tekijä? Onko hän koppava herra, joka levittelee öljyrahojaan?

Vastaan lampsii mies, jolla on kengännauhat solmimatta ja takki auki. Kengät ovat kilometrejä nähneet. Vahakangastakkia ei ole tempaistu suoraan kaupan ripustimelta.

Ådne Søndrål, 48, on reipas ulkoilmaihminen. Työkseen hän tekee rahaa, harrastuksekseen hän metsästää. Edellisenä viikonloppuna hän on ampunut peuran, mutta muutkin kohteet käyvät.

Helsinki-Vantaa on hänen kolmas outletinsa. Outlet on poistomyymälöiden muodostama kylä, jota höystää muutama ravintola. Se koostuu noin 40 vaate- ja urheilutuotekaupasta sekä Marimekko- ja Iittala-tyyppisistä designmyymälöistä.

Merkkituotteet ovat edellisen kauden mallistoa. Kaikki myydään vähintään 30 prosentin alennuksella. Kylässä liikutaan ulkona olevia kujia pitkin. Hoplop-sisäliikuntapuisto hyppyyttää lapsia.

– Kun kauppakeskuksissa vietetään yleensä 20 minuuttia, outletissa vietetään kaksi tuntia. Tänne tullaan viihtymään.

Lue myös: Tällainen on Helsinki Outlet

Suomessa oli valkoinen piste: tyhjää. Ei yhtään outletia, vaikka Helsingin ympärille levittäytyy 1,5 miljoonan kuluttajan metropolialue, ja laajemmalla säteellä ostajia on 2,5 miljoonaa. Tontin paikka on tarkasti harkittu. Naapurissa on Ikea, ja lähellä on lentokenttä, josta 600000 kiinalaista voi tulla kaupoille.

Søndrål on kiinteistökehittäjä. Arvellaan, että Helsinki Outlet myydään heti pois, kun Søndrål saa sen kukoistamaan.

Kylä saattaa olla voitollinen viiden vuoden päästä.

– Tarkoitus on, että kaikki täällä tekevät paljon rahaa. On mukavaa, kun kaikki onnistuvat.

Lue myös: Norjalaiset rynnistävät – Suomi on halpa maa

Søndrålin ja Trond Vegar Brattlien yritys Fortus on rakennuttanut Norjaan kaksi ostoskylää ja myyneet toisen pois.

Fortuksen hallitukseen kuuluu suomalaisille ehkä tuttu nimi Gerhard Heiberg. Hän oli Olympiakomitean jäsen ja Lillehammerin olympialaisten järjestelytoimikunnan puheenjohtaja.

Suomen outletin rakentamisen ja perustamisen rahat tulevat Norjasta ja Suomesta. Toinen puoli tulee vanhojen norjalaissukujen omistamilta investointiyrityksiltä, joiden taustalla on öljynkuljetus- ja kiinteistöbisnestä. Søndrålin mukaan puolet ostoskylästä on rahoitettu OP-pankin lainalla. Tosin OP:sta ei voida vahvistaa, kenelle pankki antaa lainaa.

Yrittäjä Ådne Søndrål on ylpeä rahastosta ja sen huolellisesta toimintatavasta.

– Raha ei ole mennyt vain yksityiseen kuluttamiseen eikä se ole valunut oligarkeille. Meillä on enemmän varallisuutta kuin oikeastaan ansaitsemme. Fakta on, että norjalaisilla on niin paljon rahaa, että seuraavat sukupolvet voivat elää turvassa.

Søndrål ennustaa, että raha laiskistaa seuraavat sukupolvet.

– Kilpailunhalu ja luovuus lakastuvat, kun ei ole pakko taistella.

Ådne Søndrål ei syntynyt kultalusikka suussa syntynyt vaan melkein kultamitali kaulassa. Hän on voittanut luistelussa pronssia, hopeaa, kultaa ja pistesijan neljissä olympialaissa.

Vanhemmat olivat opettajia ja maanviljelijöitä vuorella Notoddenissa noin sata kilometriä Oslosta länteen.

Søndrål pystyi luistelemaan elantonsa muttei omaisuuksia.

Urheilu-uran jälkeen hän lepäsi kuukauden ja lähti sitten harjoittelijaksi investointifirmaan. Kaupallisen alan tutkinnon hän suoritti urheiluaikoina ja toisen Yhdysvalloissa Harvard Business Schoolissa. Urheiluajan opetuksia voi hyödyntää yritysmaailmassa.

– Pitää tehdä kovasti töitä. Pitää olla selvä päämäärä. Pitää olla energiaa. Tietenkin pitää olla myös tietämystä omalla alalla. Pitää olla onnistumisen halu ja hiukan luovuutta.

Rahan puolesta Søndrålin ei kuulemma enää tarvitsi tehdä töitä. Mutta hän haluaa paiskia hommia, koska tekeminen ja onnistuminen innostavat.

– En tekisi näin raskasta työtä, ellei sitä olisi kiva tehdä. Olen ollut valmis maksamaan kovan hinnan: lentämään Suomeen sata kertaa keskiyöllä, nukahtamaan vasta kello yksi ja olemaan erossa perheestäni.

Kotona isää odottavat 7- ja 5-vuotiaat tyttäret. Søndrålilla on myös kaksi aikuista poikaa.

Hän on ajanut tuhansia kilometrejä etsimässä tonttia ja tapaamassa suomalaisia yhteistyökumppaneita. Suomalaiset uskalsivat innostua vasta noin neljänsillä treffeillä.

Ruotsalaiset vaikuttavat suomalaisten mielestä usein ylemmyydentuntoisilta. Søndrål sanoo, että Ruotsi on luokkayhteiskunta, jossa perinteiset suvut ja vanha raha hallitsevat sijoituksia. Hänestä suomalaiset ja norjalaiset ovat tasavertaisempia ja tavavallisempia.

Suomalaisten kanssa asiat ovat rullaanneet hyvin.

– Suomalaiset rehentelevät vähemmän ja tekevät töitä enemmän. Oikeastaan he tekevät enemmän kuin mitä pyydetään.

Miksi suomalainen yritys ei rakentanut outletia? Eikö meillä riitä rahaa ja luovuutta?

– Suomessa kaupan alalla toimivat vahvat ja vakaat yhtymät. Kyllä niillä olisi varaa, mutta uudet ideat tulevat aina ulkoapäin.