Apu

OAJ: Kiusaajan pakkosiirto eri kouluun laiton rangaistus – Opettajille uhkauksia ja huorittelua vanhemmilta


Missä vaiheessa koulukiusaaminen täyttää sellaiset rikoksen tunnusmerkit, että se muuttuu poliisiasiaksi? Etelä-Karjalan uuden koulukiusaamista koskevan toimintamallin mukaan selkeästi lainvastaiset teot siirretään jo nyt suoraan poliisin tai sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi.
Kuvat Rawpixel Ltd / Alamy / MVphotos

Koulukiusaamiskeskustelu käy syystä jälleen kuumana. Keskustelu käynnistyi oululaisen äidin Facebookissa julkaisemasta päivityksestä, joka sai kahdessa vuorokaudessa lähes viisituhatta tykkäystä, 1400 jakokertaa ja useita satoja vastausviestejä.

Päivityksessä näkyy äidin mukaan viestinvaihto hänen tyttärensä ja tyttären luokalla olevan pojan välillä. Tyttö pyytää viestissään selväsanaisesti, että vastaanottaja ei enää kiusaisi tai hakkaisi häntä. V**tu katotaan heti ku tuut kouluun, kuuluu vastaus.

Etelä-Karjalassa, Lappeenrannassa on otettu tänä syksynä käyttöön järeät aseet kiusaamista vastaan.

Uuden toimintamallin mukaan selkeästi lainvastaiset kiusaamistapaukset siirretään suoraan poliisin tai sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi.

Rikokset kuuluvat poliisille

Mitä mieltä asiasta on Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen?

Hän vastaa suoraan, että toimintamalli on hyvä, ennaltaehkäisevä ja kasvatuksellisesti tärkeä viesti.

– Rikokset kuuluvat poliisille silloinkin, kun ne tehdään koulussa. Tämä poliisin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää, ja vastaavaa yhteistyötä pitäisi olla kaikkialla.

Millainen kiusaamistapauksen pitää olla, että se voidaan luokitella rikosoikeudelliseksi asiaksi?

– Yleisempiä ovat esimerkiksi lievä pahoinpitely, pahoinpitely, kunnianloukkaus, vainoaminen, identiteettivarkaus. Kuitenkin muutkin rikoslaissa mainitut teot ovat mahdollisia.

Kenen velvollisuus on ottaa yhteyttä poliisiin? Huoltajan, opettajan vai rehtorin?

– Laissa puhutaan nimenomaan oikeudesta, ja kaikilla - niin huoltajalla, opettajalla ja rehtorilla - on tämä oikeus. Kukin voi ilman muiden suostumusta viedä asian poliisille, koska rikos on virallisen syytteen alainen, kun rikoksen kohteena on alle 18-vuotias oppilas. Usein opettaja ja rehtori kysyvät ensin huoltajien tahtotilaa asian viemisestä poliisille.

Laki kieltää pakkosiirron käyttämisen rangaistuksena

Erkki Mustonen toteaa, että vakava kiusaamistapaus voidaan viedä poliisitutkintaan, vaikka huoltaja ei sitä haluaisi. Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen perusopetukseen, mutta se ei kiusaamistapauksissa toteudu lähimainkaan.

Onko kiusaajan siirtäminen toiseen kouluun mahdotonta vai mahdollistaako laki jo nyt kiusaajan koulunvaihtamisen huoltajan suostumuksella?

– Se on mahdollista esimerkiksi määräaikaisella erottamisella, jos tällöin opetus sen ajan järjestetään toisessa koulussa. Tämä ei vaadi huoltajan suostumusta, mutta huoltaja voi vastustaessaan hakea muutosta päätökseen. Laki ei suostumusta edellytä.

Nykylaki ei salli, että oppilasta rangaistaan siirtämällä hänet pysyvästi toiseen kouluun.

Lain muutosta ei ole toistaiseksi suunnitelmissa, joten usein tilanne johtaa siihen, että kiusattu joutuu vaihtamaan koulua.

OAJ on ilmoittanut, että kiusaajan koulun vaihtaminen on byrokraattisesti ja hallinnollisesti vaikeaa. Miksi näin?

– Byrokratia tulee siitä, että määräaikainen erottaminen vaatii monijäsenisen toimielimen päätöksen. OAJ toivoo lakimuutosta, joska sallisi vaihtoehtoisesti rehtorin tekevän erottamispäätöksen. Hallinnollisesti vaikeus tulee siitä, jos kunnassa on vain yksi koulu ja myös siitä, että usein kiusaaminen on ryhmäilmiö, eikä vain kahden oppilaan välistä.

Jokaisella on oikeus turvalliseen perusopetukseen, mutta mitä jos ei toteudu?

– Aina pitäisi toteutua, ja jos ei toteudu, niin opetusjärjestelyjä pitää muuttaa niin, että toteutuu. Jos kiusaaja siirretään pysyvästi toiseen kouluun, on perusteen oltava pedagoginen ja opetuksen järjestämiseen liittyvä.

Opetusjärjestelyjen isompaa muutosta ei ole kuitenkaan näköpiirissä.

Kuraattori on puun ja kuoren välissä

Huorittelua, syyttelyä ja suoranaisia uhkailuja, jotka eivät koske vain oppilaita.

Koulukuraattorin työ on muuttunut vuosi vuodelta raskaammaksi. Yksi syy on koulukiusaaminen, ja joidenkin vanhempien asenne sitä kohtaan.

– Olen työssäni äärirajoilla, ja yksi syy on nettikiusaamisen lisääntyminen. Somessa kiusataan härskisti ennakkoon jo uudesta koulusta tulevaa oppilasta ennen kuin hän on tullut kouluun. Hänelle lähetetään viestejä, että älä tule meidän kouluun, olet ruma ja muutenkin epämiellyttävä, kertoo Etelä-Suomessa yläasteella vuosia työskennellyt kuraattori.

Hän ei halua nimeän julkisuuteen, koska saa ajoittain vanhemmilta kiroilu- ja huoritteluviestejä. Hän sanoo ajoittain pelkäävänsä fyysistä uhkaa, ja työ seuraa uniin saakka.

– Joillakin vanhemmilla on asenne, etten saa heidän lapsiaan kuriin. Omaa vastuutaan kasvattajina he eivät näe.

– Koulussamme ei olla otettu yhteyttä poliisiin kuin ääritapauksissa. Riippuu paljon rehtorista, miten kiusaamistapaukset hoidetaan.

Kuraattori tietää, että naapurikoulussa on jouduttu kutsumaan poliisi paikalle tilanteessa, jossa vanhemmat ovat alkaneet tapella keskenään.

Julkaistu: 11.9.2019