Apu

Norjan kruununprinssi Haakon on rohkea idealisti



Norjan kruununprinssi Haakon on rohkea idealisti

Maailmanparantaja ja idealisti, Norjan kruununprinssi Haakon on käynyt suurimman taiston saadakseen rinnalleen Mette-Maritin, hyvin epäsovinnaisen kruununprinsessan. Haakon on jo kahdesti tuurannut isäänsä sijaishallitsijana.
Teksti Apu-toimitus

Oslon kuninkaanlinnan peilisalissa kehkeytyy kovin erikoinen lehdistötilaisuus elokuussa 2001, kolme päivää ennen kruununprinssi Haakonin ja Mette-Marit Tjessem Høibyn satuhäitä.  Morsian saapuu paikalle kalpeana, valvoneen näköisenä, pussit silmien alla, meikittä, kuten sellainen joka varautuu julkiseen itkukohtaukseen. Haaleansinisessä jakkupuvussaan hän näyttää jännittyneeltä ja melkein surulliselta. Hän pudottaa heti uutispommin, esittää menneisyyttään koskevan tunnustuksen, ripittäytyy ja pyytää anteeksi. Puhe kestää muutaman minuutin ja sen aikana näkee, miten taakka putoa kapeilta harteilta, ryhti oikenee, hapuileva ääni vahvistuu, silmät rohkenevat katsomaan edessä istuvaa katrasta suoraan. Vieressä istuva sulhanen, joka tietää sanatarkasti, mitä rakas aikoo sanoa, on jännittynyt kuin Robin Hoodin jousi, valmiina pelastusoperaatioon. Sitä ei tarvita. Alkuhämmingin jälkeen kristallikruunujen alle laskeutuu ihmeen lempeä olotila: aivan kuin media ei käsittäisi, että nyt siltä riisutaan aseet, vedetään matto alta. – Siitä lähtien, kun olen ollut kruununprinssin rakastettu, menneisyydestäni on kiertänyt huhuja. Olemme olleet koko prosessin ajan niin rehellisiä kuin olemme voineet, neiti Høiby – niin häntä pitää ohjeistuksen mukaan puhutella – aloittaa ääni väristen. – Kasvuvuoteni olivat kivuliaammat kuin monen muun, luulen. Minun oli silloin tärkeää toimia kaikkea hyväksyttyä vastaan. Siitä johtui, että vietin aika rajua elämää. Elin ympäristössä, jossa piti kokeilla kaikkea, ja me ylitimme rajoja. Siitä kokemuksesta olen saanut maksaa kalliisti, ja sen käsittely on vienyt pitkän aikaa. Ja jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi, missä seison nyt, haluan täydellisesti irtisanoutua narkoottisista aineista. Niin tuleva kruununprinsessa tulee samalla tunnustaneeksi huumekokeilunsa. – Tiedän tuottaneeni paljon tuskaa monelle ja olen siitä suunnattoman pahoillani. Menneisyyttä ei voi muuttaa. Vaikka miten toivoisi, että voisi, Mette-Marit jatkaa ääni vapisten. Ryhdistäydyttyään hän jatkaa, ettei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin: kokemukset ja niitä seurannut prosessi ovat tehneet hänestä varmemman ja vahvemman nyt, kun pitää astua uuteen rooliin. Lopuksi hän anoo ymmärtämystä toiveelleen, että näiden asioiden käsittely jätettäisiin tähän. Haakon hipaisee morsiamensa tuhkanvaalean suortuvan korvan taakse ja naurahtaa, että kai te nyt ymmärrätte, miksi rakastan tätä naista! Seuraavana päivänä selviää, miten täydellisesti ulostulo oli ajoitettu. Salainen poliisi oli oikeassa arvellessaan, että jollain Mette-Maritin menneisyyden ihmisellä on hallussaan raskauttavaa aineistoa, kuvia ja videota 1990-luvun puolivälistä, kommuuniasumisen ja huumekokeilujen ajoilta.

Kuningas Haraldin ja kuningatar Sonjan 80-vuotis­päiviä juhlivat linnan parvekkeella Leah Isodora Behn, prinsessa Ingrid Alexandra, prinssi Sverre Magnus, Maud Angelica Behn, Emma Tallulah Behn, kruununprinssipari Mette-Marit ja Haakon sekä prinsessa Märtha Louise. Kaksi oli joukosta poissa: Ari Behn ja Marius Borg.

Mette-Maritin aviottomalla pojalla Mariuksella oli vuonna 2001 ikää neljä vuotta. Pojan isä Mårten Borg oli saanut tuomion huumeiden hallussapidosta ja välittämisestä. Haakon sulaa hellän isäpuolen perikuvaksi Mariuksesta puhuessaan, siitä miten tämän läsnäolo on rikastuttanut hänenkin elämäänsä, ja miten läheinen nassikka on. Mette-Marit kertoi heti ensitapaamisella menneisyydestään kaiken kuningas Haraldille ja kuningatar Sonjalle, itki ja kertoi. Tulevat appivanhemmat sanovat olleensa aivan myytyjä pikkuherra-Mariukseen tutustuttuaan: varsinainen charmööri, paljon valkoista tukkaa ja siniset vilkkaat silmät. Haakon ei adoptoi poikaa eikä tällä ole hovissa virallista asemaa tai velvollisuuksia, mutta hänestä tulee uusperheen täysivaltainen, rakastettu jäsen. Sitä hän on selvästi ollut: nyt kaksikymppiseksi varttunut komistus vietti juuri bonuspappansa kanssa poikien lomaa Välimeren rannalla, josta hän matkasi Kaliforniaan jatkamaan yliopisto-opintojaan. Marius muuten vilahtaa norjalaisen nettihittisarjan Skamin tuoreissa jaksoissa. Norjalaiset intoilevat, että varsinainen Scandinavian hunks!

Asianmukaisissa asuissa kansallispäivää viettämässä 2014: Mette-Marit, Haakon, Sverre Magnus, Ingrid Alexandra ja Marius Borg. Koirat ovat Milly Kakao ja sen pentu Muffin Merisiili. Kun Muffin katosi patikkaretkellä, Mette-Marit laittoi heti hätähuudon Facebookiin – viisas koira löytyi parkkipaikalta perheen auton viereltä.

Kruununprinssi määrittelee ainutlaatuisessa mediatapaamisessaan aikovansa monarkkina kunnioittaa perinteitä, mutta elää myös nykyaikaa, olla kiinni samassa todellisuudessa kuin muutkin norjalaiset. Muistaa menneisyyttä ja katsoa tulevaisuuteen, ja se on helppoa, kun rinnalla on Mette-Marit. Aikansa norjalaiset nikottelivat Haakonin puolisovalinnan vuoksi, mutta hyväksyivät, kun ei muutakaan voinut.  Mielialanmuutoksessa painoi paljon kuningasparin asenne. Kruununprinssi Harald joutui aikoinaan odottamaan yhdeksän vuotta ennen kuin sai isältään kuningas Olavilta luvan avioitua kauppiaantyttären Sonja Haraldsenin kanssa. Lupa heltisi vasta, kun Harald ilmoitti, että muuten hän ei mene lainkaan naimisiin, ja monarkia katkeaa lapsettomuuteen. Silti media julisti vuonna 1968, että nyt kuningashuone likvidoi itsensä.  Haakonin ja Mette-Maritin hääkirkossa piispa Gunnar Stålsett liittyy niiden joukkoon, jotka pitävät tuona erikoisena päivänä elämänsä kauneimman puheen. – Se, joka on syntynyt kuninkaaksi, tietää mitä kohtalo tarkoittaa. Kruununprinssin velvoitteet ovat vaativia. Vain rakkaus voi muuttaa kohtalon kutsumukseksi. Vain rakkaus voi muuttaa velvollisuuden lahjaksi, piispa sanoo. Pääministeri Jens Stoltenbergin puheenpaikka on hääaattoillan illallisella Åkerhusin linnoituksessa, jonka ahtauteen asettuivat kaikki kuninkaat ja kuningattaret, presidentit ja ministerit. Stoltenberg puhuu rakkaudesta ja vaatii kruununprinsseillekin ihmisoikeuksia: samaa jokaisen vapaan ihmisen oikeutta rakastaa. Stoltenbergin toisella, kahdeksan vuotta jatkuneella pääministerikaudella hänen ja Mette-Maritin tiet risteävät uudelleen hirvittävällä tavalla. Stoltenbergin vakaa ja viisas ote piti kansakunnan koossa, kun Anders Behring Breivik iski vuonna 2011. Yksi Utøyan 69 kuolonuhrista oli Mette-Maritin äidin uuden puolison poika Trond Brentsen. Vapaaehtoisena vartijana saarella ollut poliisi sai surmansa ensimmäisten joukossa yrittäessään suojella lapsia ja nuoria luodeilta. Kruununprinsessa Mette-Marit edusti, ja edustaa yhä kuningashuonetta kaikissa tragediaan liittyvissä muistotilaisuuksissa.

Syksyllä 2016 kuningas Harald piti linnan puutarhajuhlissa unohtumattoman puheen. Mukana olivat kuningatar Sonja, Haraldin isosisko prinsessa Astrid, prinssi Sverre Magnus, prin­sessa Ingrid Alexandra, Haakon ja Mette-Marit.

Haakon Magnus on Haraldin ja Sonjan toinen lapsi. Esikoiseksi syntyi veljeään kahta vuotta vanhempi prinsessa Märtha Louise. Silloinen Norjan perustuslaki sääti, että kruununperilliseksi kelpaa vain poika. Naapurimonarkia Ruotsi toimi toisin: Victoria on Märtha Louisea kuusi vuotta nuorempi ja peri esikoisena kruunun – tosin näin säädettiin vasta, kun Victoria oli 2,5-vuotias. Myös Norja lopetti sukupuolisyrjinnän vuonna 1990: monarkin esikoisesta tulee hallitsija sukupuolesta riippumatta. Laki ei toimi taannehtivasti – Haakon oli jo kuninkaaksi kasvatettu, Märtha Louise sai elellä vapaammin. Mutta kyllä Haakonkin sai kokeilla siipiään, harrastaa ja kapinoida, kyseenalaistaa. Hän oli pienestä pitäen vastarannankiiski ja oman tiensä kulkija, pohdiskelija, joka sai synnyinlahjakseen voimakkaan sosiaalisen omantunnon, mikä ei välttämättä tee hallitsijaksi määrätyn pojan elämää helpommaksi. Hän halusi parantaa maailmaa naiiviudenkin uhalla. Aikansa hän napinoi kohtaloaan vastaan, kypsyi sanojensa mukaan hitaasti ja kiittää vanhempiaan siitä, että nämä sallivat sen. Hän puntaroi ja epäili, halusi liikkua ihmisten keskellä, murehti maailman vääryyksiä, sortoa, nälkää, naisten asemaa, puolusti alkuperäiskansoja ja vähemmistöjä. Hänen hääjuhlissaan kaikui saamelainen joiku. Haakon osallistui duffelitakki päällä äänekkääseen rasismin vastaiseen marssiin, jonka reitti kulki kuninkaanlinnan ohi. Kruununprinssi rakasti rajua musiikkia ja kiersi kaikki festarit, hän on kirjahullu elokuva-friikki, kulttuurin suurkuluttaja. Kaikki tämä sataa hyväksi hallitsijaksi aikovan laariin. Suomalaisfilosofi Pekka Himanen on kruununprinssin yhteistyökumppani, se suomalainen, jonka Haakon parhaiten tuntee. Nuoret miehet perustivat yhdessä John Hope Bryantin kanssa vuonna 2006 Global Dignity -nimisen järjestön – Bryant kuului Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman tiimiin. Kansainvälisen ihmisarvon foorumi ajaa ihmisoikeuksia ja arvokasta elämää kaikkien ulottuville. Alun innon jälkeen Himasen ja Haakonin aktiivisuudesta ei oikein löydä merkintöjä. Viimeksi Haakon kävi Suomessa vuoden 2016 Slush-tapahtumassa, edellisen vuoden kuninkaallinen Slush-vieras oli prinssi Daniel Ruotsista.

Viime elokuussa prinsessa Märtha Louise, 45, järkytti Norjaa ilmoittamalla eroavansa 14 vuoden avioliiton jälkeen aviomiehestään Ari Behnistä, 45. Parilla on kolme tytärtä, Maud Angelica, 14, Leah Isadora, 12, ja Emma Tallulah, 8.

Kruununprinssi Haakon on skandinaavikollegoistaan ainoa, joka on saanut seurata normaalitahtista vallanvaihtoa: isoisänsä kuningas Olavin vanhenemista ja isänsä Harald V:n nousua valtaistuimelle muutamaa viikkoa vaille 54-vuotiaana vuonna 1991. Silti 87-vuotias Olavi kuoli äkillisesti, sydänkohtaukseen katsellessaan uutislähetystä Persianlahdensodasta. Haakonista tuli kruununprinssi 17-vuotiaana. Haakonista tuli isä tammikuussa 2004, kun prinsessa Ingrid Alexandra syntyi. Prinssi Sverre Magnus on siskoaan kaksi vuotta nuorempi. Ennen esikoisen syntymää kruununprinssipari asui Lontoossa, jossa Haakon opiskeli valtiotieteitä ja taloutta, lopputyö käsitteli kansainvälistä kauppaa ja Afrikkaa. 1990-luvulla hän kävi merisotakoulun Norjassa ja hankki loppututkinnon Kalifornian yliopistosta Berkeleystä, pääaineena politiikka. Pätevyyttä siis on.  Haakon ehti pohjoismaiden tämän sukupolven kruununperillisistä ensimmäisenä naimisiin, sai ensimmäisenä lapsia, ja hänen isänsä on hallitsijoista iäkkäin.

Kuningas Harald on tehnyt kevennettyä työtahtia jo jonkin aikaa. Haakon on tarjoutunut ottamaan enemmän edustusasioita hoitaakseen. Mutta Harald haraa vastaan, sanoo harvemmin antavansa tässä myöten. 

Tanskalaiset julistivat Haakonin puolisovalinnasta kuultuaan, että Tanskanmaalla sellaista ei ikinä hyväksyttäisi. Norja onkin toista maata. Sen monarkia on nuori – maa itsenäistyi Ruotsista vasta vuonna 1905, valitsi valtiomuodokseen monarkian ja ensimmäiseksi kuninkaakseen tanskalaisen prinssin ja tämän englantilaisen puolison. Tanska ja Ruotsi olivat hallinneet Norjaa vuorovedoin, oma kuningashuone toi raikkaan alun. Maassa ei ollut aatelistoa hienostelemassa ja luomassa tunnetta epädemokraattisuudesta. Maa on luonnonolosuhteiltaan ankara, sen vuorijonoselkä kyyristyy ottamaan vastaan Atlantin säät, ikään kuin suojaa pehmeämpää Ruotsia. Norjalla oli vielä selkeämpi pikkuveljen rooli kuin Suomella aikoinaan: köyhä, myrskyjen riepottelema, harvaan asuttu. Väkeä on niukasti – yhä vain puolet siitä kuin Ruotsissa, lähes sama määrä kuin Tanskassa. Ruotsin väkiluku on kymmenisen miljoonaa, Norjan ja Tanskan alle kuusi miljoonaa. Sitten Norjasta löytyi öljyä ja kaasua, pikkumaasta tuli vauras, suorastaan rikas. Kansa pysyi samanlaisena, ulkoilmaihmisinä, sopivasti eksentrisenä, jalat maassa, mutta aina valmiina palvomaan urheilun sankareita. Tähän mielikuvaan Haakon ja Mette-Marit istuvat täydellisesti. He hiihtävät, uivat, retkeilevät yhdessä lastensa kanssa, popsivat piknikkiä suosittujen vaellusreittien varrella parin metrin päässä muista tarpojista. Mette-Marit näyttää rennommalta pipo tai kukkakranssi kutreillaan kuin timanttikääty kaulalla ja tiara päässä. Välillä tuntuu, ettei hän hahmota hippimekoissaan ja valkoisissa pitsipaidoissaan, ettei ole ihan tyttönen enää, vaan alkaa käydä tanttamaisemmaksi. Varsinkin kun Haakon vierellä kutistuu ja laihtuu. Valtaa vailla olevien, edustuksellisten nykymonarkkien pulmaksi koetaan tasapainottelu tavallisuuden ja kuninkaallisuuden välillä: miten todistaa ymmärtävänsä kansalaisten arkea ja elää sitä osin itsekin – ja samalla säilyttää erityisyytensä, perinne, hovin glamour, juhlavuus? Miten maanläheiseksi voi muuttua ennen kuin alamaiset alkavat miettiä, miksi ihmeessä me noita rahoitamme? Uutteruus, oman tarpeellisuuden osoittaminen, kansainvälisten suhteiden hoito, kansakunnan yhtenäisyyden symboliksi nousu, ylentävät juhlat ja rituaalit, silmän ilo ja eskapismin hetkien tarjoaminen lienevät hyviä keinoja kuningashuoneille todistaa olemassaolonsa oikeutus.  Norja on niin rikas, että siellä tuskin ryhdytään tivaamaan hovin kustannuksia ensimmäisinä. Varsinkin, jos kuninkaalliset hyppäävät silloin tällöin Holmenkollenille vievään raitiovaunuun kaiken kansan keskelle. Prinsessa Ingrid ja prinssi Sverre Magnus kävivät tavallista lastentarhaa, ja nyt tavallista koulua. Ingrid on kovasti isänsä oloinen. Isoisä Harald sanoo tytön huomanneen hyvin nuorena, että hänessä on jotain erikoista, ei sitä tarvinnut selittää ja ihmetellä – ottaa luontevasti vain. Sverre Magnus, 11, on suorastaan huvittavasti äitinsä näköinen.

Kruununprinssi Harald joutui aikoinaan odottamaan yhdeksän vuotta ennen kuin sai isältään kuningas Olavilta luvan avioitua kauppiaantyttären Sonja Haraldsenin kanssa. 

Kahdesti Haakon on jo joutunut ottamaan sijaishallitsijan paikan. Ensin vuonna 2004 Haraldin sairastuttua virtsarakon syöpään, ja seuraavana vuonna kuninkaan sydänleikkauksen takia. Syksyllä 2016 kuningas Harald piti hirmuisen humaanin puheen kuninkaanlinnan puutarhajuhlissa otsikolla ”Mitä Norja on?” Kuningas kertoi Norjan olevan kaikille ja kaikenlaisille ihmisille avoin, kansallisuudesta, taustasta, uskonnosta, iästä, henkilökohtaisista ratkaisuista ja taipumuksista riippumatta. Hän sanoi suurimmaksi toiveekseen sen, että norjalaiset välittäisivät toinen toisistaan ja jatkaisivat maan rakentamista luottamuksen, toveruuden ja jalomielisyyden pohjalta. Puhetta tullaan aikanaan siteeraamaan Harald V:n henkisenä testamenttina. Siitä on seuraavan sukupolven vaikea pistää paremmaksi suvaitsevaisuuden ja inhimillisyyden määrässä. Kuningas Harald täytti 80 vuotta helmikuussa ja väitti, ettei ikää ajattele niin kauan kuin saa olla terve – hänhän tuntee itsensä viisikymppiseksi! Harald on tehnyt kevennettyä työtahtia jo jonkin aikaa. Haakon on tarjoutunut ottamaan enemmän edustusasioita hoitaakseen. Mutta Harald haraa vastaan, sanoo harvemmin antavansa tässä myöten.  Kyllä poika ehtii sitten aikanaan. 

Teksti Raila Kinnunen, kuvat All Over Press ja Det kongelige hoff

Lue myös:

Rakastettu Ruotsin kruununprinsessa vaatii eniten itseltään

Ruotsin hovin juhlien vuosi 2016

Prinsessa Madeleinen ja Chris ONeillin onni

Prinsessa Lilianin tarina

Julkaistu: 9.6.2017