Jännitysniskaan ei liity kudosvaurioita tai vammoja eikä usein rakenteellisia muutoksiakaan, vaan kyse on niskan ja hartioiden jännitystilasta. Selvästi harvinaisempia niskakivun syitä ovat retkahdusvammat, niskan alueen tulehdukselliset tilat, kaularangan välilevypullistuma ja juuriaukkoahtauma. Kaularangan kulumamuutokset ovat tavallisia, mutta valtaosalle ne eivät aiheuta mitään oireita.

Jännitysniskan oireita ovat niska-hartiaseudun kipu ja jäykkyyden tai heikkouden tunne. Kipu voi säteillä käsiin ja saada sormet puutumaan, etenkin öisin. Kun käsiä nostaa ylös, ne voivat väsyä saman tien. Vaivaan liittyy usein myös jännityspäänsärkyä. Lisäksi voi olla huimausta. Se voi tuntua kuvottavana huonona olona tai kaatumisen tunteena, kun ummistaa silmät.

Jännitysniskan taustalla on usein staattisen työn tuoma kuormitus, ensisijaisesti päätetyöskentely, jossa istutaan pitkään samassa asennossa. Silloin jännitys on jatkuvaa eivätkä lihakset pääse rentoutumaan. Seurauksena on hapen puutteesta johtuvaa särkyä. Kun niska kipeytyy, lihakset saattavat jännittyä entisestään, koska ne pyrkivät suojaamaan niskaa.

Toinen tärkeä syy jännitysniskan syntyyn on krooninen stressi. Joidenkin tutkimusten mukaan suurin selittävä tekijä niskaoireille voi olla huono työilmapiiri. Kun ympärillä rytisee, ihminen vetää päänsä automaattisesti hartioiden väliin, jolloin niskalihasten jännitys kasvaa.

Jännitysniskan hoidossa ja ehkäisyssä on oleellisinta tauottaa työtä nostamalla peffa penkistä säännöllisin väliajoin. Käy hakemassa kahvia, kävele lounaalle tai tee tauolla pieni lenkki. Jos mahdollista, heittäydy hetkeksi pitkäksesi. Soutuliike esimerkiksi kuminauhalla vetreyttää koko yläselkää.

Kun istut päätteellä, voit tehdä aika ajoin kaksoisleukaliikettä: vedä päätä vähän taaksepäin ja samalla leukaa sisään. Kaularangan syvät koukistajalihakset aktivoituvat ja niska rentoutuu. Voit myös nostella hartioitasi ylös alas. Silloin hartioita kannattelevien lihasten verenkierto tehostuu.

Lisäksi voit kokeilla yksinkertaista mieltä rauhoittavaa hengitysharjoitusta. Aloita hengittämällä nenän kautta sisään. Hengitä sen jälkeen puhaltamatta rauhallisesti ulos. Kun annat ilman tyhjentyä itsekseen keuhkoistasi, uloshengityksesi pitenee. Sillä on yleensä rentouttava vaikutus. Toista kolme kertaa.

Työasennolla sinällään ei ole niin suurta merkitystä kuin usein kuvitellaan. Ihanteellinen asentokaan ei välttämättä suojaa niskakivulta, jos et liiku välillä.

Myös vapaa-ajan liikunta on ensisijaista kivuliaan niskan hoidossa. Lisäksi se voi vähentää henkistä kuormitusta. Etenkin luonnossa käveleminen lievittää stressiä. Voit tehostaa menoa kävelysauvoilla, jolloin hartioiden ja niskan lihasryhmät aktivoituvat. Niin ikään kuntonyrkkeily antaa niskajumeille kyytiä.

Joillekin sopivat parhaiten lempeät lajit, kuten jooga ja pilates. Liikuntamuodolla ei sinänsä ole väliä – pääasia on, että liikut ja tykkäät siitä, mitä teet. Jos et ehdi harrastaa työpäivän jälkeen, kävele osa työmatkasta mennen tullen.

Voit lievittää kipua tilapäisesti myös tavallisilla särkylääkkeillä. Paikallisesti iholle siveltävien kipulääkevalmisteiden tehosta niskakipujen hoidossa ei ole tutkimuksissa osoitettua vakuuttavaa näyttöä.

Akupunktiostakin voi olla hyötyä, etenkin pitkittyneessä niskakivussa. Yhden tutkimuksen mukaan pelkkä akupunktio auttoi yhtä hyvin kuin akupunktio, johon yhdistettiin omatoimiset liikuntaharjoitteet. Akupunktiolla havaittiin myös merkittävä vaikutus ahdistukseen ja unettomuuteen, jotka voivat osaltaan pahentaa niskavaivoja.

Moni kokee saavansa apua myös hieronnasta. Lihakset rentoutuvat, mikä saattaa parantaa oloa kokonaisvaltaisesti. Niskakipuja voidaan ehkäistä säännöllisellä hieronnalla.

Jos niskakipu on jatkuvaa, voimakasta tai se on kestänyt pitkään, on syytä hakeutua fysioterapeutin vastaanotolle. Lähetettä ei tarvita. Kipua lievitetään ensin manuaalisin hoidoin, minkä jälkeen fysioterapeutti laatii yksilölliset harjoitteet, joita tulisi tehdä kotona.

Kroonisen kivun hoidossa on usein puututtava myös muihin ongelmiin, kuten univaikeuksiin tai jatkuvaan stressiin. Pitkään kestänyt vaiva vaatii yleensä pitkäaikaista hoitoa.

Lääkäriin on mentävä, jos niskakivun syynä on niskavamma tai siihen liittyy käden tunnottomuutta tai heikkoutta tai yleisvoinnin huononemista.

Asiantuntija: fysioterapeutti Jyrki Wigelius, Terveystalo