Apu

Nelli-koiran pakina: Ilo tarttuu – Hymy kasvoilla herättää hymyn muissa – Hapan hapantaa naapurinkin

Nelli-koiran pakina: Ilo tarttuu – Hymy kasvoilla herättää hymyn muissa – Hapan hapantaa naapurinkin
Psykologi Pirkko Lahden kirjoittamassa pakinasarjassa seurataan maailman menoa 12-vuotiaan bichon frisé napolitain Nellin silmin.
Julkaistu: 5.4.2021
Hyppelen, kirmahdan juoksuun, heiluttelen häntää ja tuijottelen ystävällisesti. Kun olen pieni­kokoinen, en ole vaaraksi kenel­lekään. Tämä on minun selviytymiskeinoni. Jos olisin isokokoinen, varmaan toimisin eri tavoin. Ehkä uhkailisin, ehkä olisin arvokas ja hidasaskelinen. Pää alaspäin kulkevat koirat ovat usein lyhyitä askeleita ottavia vanhuksia. Niiden molempien pitää katsoa eteensä.
Olen huomannut, että ystävällinen ele tai jopa alistuvuuden osoittaminen puree ihmisiin ja toisiin koiriinkin. En siis ole uhaksi enkä hätyyttele toisia. Ystävällisyys taas synnyttää hellyyttä ihmisissä. He kumartuvat rapsuttamaan ja lässyttämään minulle. Heitä huvittaa, kun askeltelen tarmokkaasti korvat ja häntä heiluen. Kuulen usein olevani ihana karvaturri – mikä muuten en ole trimmattuna.
Kukkakauppa on suosikkini, kun siellä on niin aito mullan tuoksu. En sentään uskalla lurautella ruukkuihin, en edes salaa.
Olen muuten kokeillut käydä kaupoissa moikkaamassa myyjiä – sieltä saa usein kassan luota makupalan – ja muutenkin tervehtimässä kauppiaita. Kauppoihin on tullut erillisiä koiraparkkeja. Siinä meitä on erilaisia, ei aina niin sulassa sovussa. Kukkakauppa on suosikkini, kun siellä on niin aito mullan tuoksu. En sentään uskalla lurautella ruukkuihin, en edes salaa.
Minulla on monta hyvää kauppiasystävää ja muitakin ystäviä ympäristössäni, saan aina suloisen vastaanoton. Osaan olla ”pienenpieni suloinen pullukka”, kuulemma! Ihmisillä on minusta koko joukko hellyttelysanoja. Minäkin luokittelen näitä ihmisiä mielessäni ja osoitan sen käyttäymiselläni. Häntä on upea keino, se kommunikoi aina takuuvarmasti.
Ihmisten kohdallakin on totta, että hymy kasvoilla herättää hymyn naapurissa, hapan ”hapantaa” naapurinkin. Hymy ja etenkin nauru herättää mielihyvähormoneja, endorfiineja. Tutkimukset osoittavat, että nauru myös rentouttaa ja alentaa verenpainetta. Immuunijärjestelmä aktivoituu, mieliala kohenee. Suomalaisille, jotka etsivät yleensä syytä tehdä asioita, hyötyä, se on tärkeä tieto. Ei ole turhannauramista. Nauru heijastuu terveyteen.
Ilme tarttuu, se voi yltää epidemiaksikin. Siksi aamutervehdyksiä, kiitoksia ja hymyjä kannattaa viljellä ja säädellä niillä tunneilmastoa.
Aurinkoisuus tuottaa iloa muille. Ilmekenttä on perhe- ja työpiirissä aina tunteiden maaperää; ilo suru, kateus, pettymys, viha ja raivo – jokaisella tunteella on ilmeensä ja jokaiseen tunteeseen usein vastataan samantapaisesti. Ilme tarttuu, se voi yltää ”epidemiaksikin”. Siksi aamutervehdykset, kiittämiset, hymyt eivät maksa mitään. Niitä kannattaa viljellä ja säädellä tunneilmastoa, se taas vaikuttaa kaikkeen tekemiseen ja olemiseen.
Ilo kuuluu sosiaaliseen vuoro­vaikutukseen. Väitetään, että jopa tukahdutettua ainesta vapautuu. Fyysisestikin nauru ja ilo heijastuvat ihmisiin: usein suu avautuu, hymy tulee silmiin, pallea supistuu, ja joskus nauretaan jopa ääneen. Lapset sen osaavat. He uskaltavat iloita koko olemuksellaan: nauraa pulppuavasti, hyppiä ja taputtaa käsiään.
Aikuiset yleensä kontrolloivat tunteiden, jopa ilon tunteiden osoittamista. Ilo heijastuu läpi ilme- ja elekentän, jos vain sallimme sen ilmetä. Sosiaalisesti ihmiset harmikseen ovat aika lailla mitoittaneet tilanteet, jossa voi nauraa ja iloita.
Koirana on helppo olla iloinen ja tuottaa iloa. Kylvän onnen hetkiä ympäristööni. Se ahkerasti heiluva häntä välittää ilon ja hyväksynnän tunteita.
Kommentoi »