Narskuttaja itse on usein autuaan tietämätön autonomisen hermostonsa aktivoimasta toiminnasta, ellei kumppani tai viimeistään hammaslääkärissä käynti nosta asiaa esiin.

Pahimmillaan vaivasta voi kertoa aamuinen päänsärky ja leukaniveloireet, kasvokipu ja leukanivelen naksuminen.

Narskuttelu kuluttaa hampaita, irrottaa paikkoja ja aiheuttaa hampaiden lohkeilua ja tukikudosvaurioita. 

Narskuttelu eli bruksismi on lievänä yleistä: joka viides aikuinen ja nuori narskuttelee. Vakava-asteista, hoitotoimenpiteitä vaativaa unibruksismia esiintyy noin kymmenellä prosentilla väestöstä.

– Aikaisemmin arveltiin, että purentavirheet aiheuttavat narskuttelua. Nykykäsityksen mukaan keskushermostolla on keskeinen rooli sen synnyssä. Taustalla on usein psykososiaalista stressiä ja ahdistusta, professori Kirsi Sipilä sanoo.

– Stressi alas, Sipilä vinkkaa.

Myös runsas alkoholin tai kofeiinin käyttö, tupakointi, tietyt lääkkeet ja geneettiset tekijät voivat vaikuttaa. 

Hammaslääkäri tunnistaa narskuttelun hampaiden pintojen kulumisesta. On vaikea ennustaa, miten kuluminen etenee, joten hammaslääkärin luona on syytä käydä 6–12 kuukauden välein.

Vaikeassa narskuttelussa yöllä käytettävä purentakisko suojaa hampaiden pintoja ja vähentää kudosvaurioita. Purentaa voidaan tasapainottaa myös hammaspintojen hiomisella. 

Teksti: Riitta Heimonen

Kuva: Fotolia