Apu

Naisleijonien murros ohi, olympiamitali taas odotusarvo

Naisleijonien murros ohi, olympiamitali taas odotusarvo

Suomen naisten kiekkomaajoukkue on selvinnyt sukupolvenvaihdoksestaan ja jättänyt taakseen osin epäonnistuneiden valmennuslinjausten tuloksena syntyneen pelillisen laman. Olympiamitali on jälleen realistinen tavoite, mutta lajin valta-asemat ovat pohjoisamerikkalaisten määrällis-laadullisen ylivoiman leimaamat.
Teksti Susanna Luikku
Kuvat All Over Press
Mainos

Naisleijonien historian ensimmäinen päätoiminen luotsi Pasi Mustonen pääsi silti valitsemaan periaatteessa huomattavasti monipuolisemmasta pelaajistosta kuin miesten puolen kollega Lauri Marjamäki - toki muuttujat ja täysin erilaiset pelaajamäärät ja -polut sekä kilpailutilanteen suhteuttaen.

Olympiaryhmässä on niin kaiken kokeneita naiskiekon tähtiä (Riikka Välilä, Noora Räty, Jenni Hiirikoski), vankan keskirungon muodostavia 25-30-vuotiaita arvokisapelaajia kuin parikymppisiä lupauksia.

Mustonen myöntää, että viime mainitut olivat ainoita, joissa valinnat menivät tiukoille ja vaativat pitkää pohtimista.

- Viimeisille paikoille oli joka pelipaikalle tyrkyllä 2-3 niin tasavahvaa vaihtoehtoa, että kenet tahansa olisi voinut ottaa. Uskon, että moni kalkkiviivoilla pudonneista nuorista on mukana seuraavissa talvikisoissa.

Päätoimisuus on iso asia naiskiekon arvostukselle, ja se on osaltaan rauhoittanut ja parantanut joukkueen valmistautumisprosessia. Mustonen sanoo, että suurin merkitys asialla on kuitenkin hänen omalle jaksamiselleen.

- Olympiakaudella ollaan yhdessä sellaiset sata vuorokautta vuodessa; se vaatisi jo aika pitkäpinnaista työnantajaa. Nyt on ollut eri tavoin aikaa keskittyä myös yksityiskohtiin.

Pelillisesti Suomen tärkeimpiä paloja ovat maailmanluokan maalivahtipeli, erikoistilanteet ja tehokkuus maalinteossa. Etenkin yv-pelissä maalinpaikkojen rakennukseen ja maalinteon tukitoimiin on keskitytty jo pidempään. Kuten Suomi-kiekossa yleensä, muuten laadukas naisten maajoukkue on joutunut kansainvälisellä tasolla tekemään valtavan määrän työtä yksittäisten osumien eteen verrattuna pääkilpailijoihin.

Naiskiekon asetelmat voivat etenkin suuren yleisön silmissä vaikuttaa tuskastuttavan stabiileilta. Kanadan ja USA:n pelaajamassa, puoliammattilaissarjat ja olympiajoukkueiden valmistautumisprosessi pitävät yhä huolen etumatkasta, mutta pieniä murtumia on havaittu useammissa arvokisoissa.

Yksi nähtiin viime MM-jäillä, kun Suomi kukisti alkusarjassa Kanadan.

- Se oli vain yksi ottelu, mutta henkisesti ja lajin kehitykselle tärkeä. Nyt meillä on jalkeilla ensimmäinen sukupolvi, joka oikeasti uskoo ja tietää Kanadan olevan kaadettavissa, Pasi Mustonen muistuttaa.

Mahtikaksikon takana Venäjä on tehnyt hidasta nousua, kun taas Ruotsin naiskiekkoilu on elänyt suvantovaihetta tai jopa taantunut. Omaa kieltään kertoo sekin, että Ruotsin naisten pääsarjassa pelaa yli 60 ulkomaalaista, useimmat kärkikentissä. Koreaan valituista suomalaispelaajista seitsemän kiekkoilee länsinaapurissa.

Julkaistu: 22.1.2018