Apu

Näin teet testamentin

Näin teet testamentin

Suomalaisten halukkuus lahjoittaa perintöjään yleishyödyllisille järjestöille ja säätiöille on viime vuosina kasvanut. Lahjoitusten kohteet vaihtelevat luonnonsuojelusta lääketieteelliseen tutkimukseen.
Teksti Apu-toimitus
Mainos

Testamentin laatimiseen liittyvät tabut ovat vähitellen murtumassa, vaikka edelleen vain kymmenisen prosenttia suomalaisista laatii testamentin.  Ruotsissa ollaan ahkerampia testamentin laatijoita, länsinaapurissa joka neljäs kirjaa viimeisen tahtonsa. Testamentin on ajateltu liittyvän vain kuolemaan, vaikka se nivoutuu myös elämän keskeisiin taloudellisiin päätöksiin.  – Testamentti laaditaan hyvin erilaisissa elämäntilanteissa, esimerkiksi naimisiin mennessä tai eläköityessä. Ylipäänsä elämäntilanteen muutosvaiheessa, sanoo Vastuullinen lahjoittaminen ry:n VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski. Hän edustaa järjestöä, joka aloitti vuonna 2015 kampanjan lahjoitustestamenteista. Niillä lahjoitukset voidaan ohjata hyväntekeväisyysjärjestöille.  – Testamenttilahjoitus on myös osa verosuunnittelua, jota testamenttia laativa voi miettiä. Yleishyödylliset yhteisöt eivät maksa veroa saamistaan perinnöistä, kuten perilliset, Tornikoski kertoo. Perintöveron määrään voidaan vaikuttaa esimerkiksi jakamalla perintö usealle edunsaajalle niin pieniin osuuksiin, ettei niistä mene perintöveroa.  Alle 20 000 euron suuruiset perinnöt ovat saajilleen täysin verovapaita. – Yli 20 000 euron suuruisista perinnöistä maksetaan perintöveroa, jonka suuruus määräytyy sukulaisuussuhteen ja omaisuuden arvon mukaan, Tornikoski muistuttaa.

Vastuullinen lahjoittaminen ry:n puheenjohtajajärjestö on tällä hetkellä Plan International Suomi. – Toiminnalle on ollut tarvetta. Järjestöissä on paljon kuukausilahjoittajia, mutta testamenttilahjoitus on kertaluonteinen lahjoitus. Moni on pohtinut lahjoituskohdetta pitkään ja kertoo saaneensa sisäisen rauhan, kun testamentti on tehty.  Järjestöt, joille testamentti on ohjattu, odottavat useimmiten vuosia ennen kuin lahjoitus saadaan. – Se on luonnollisesti osa toiminnan luonnetta, Pia Tornikoski sanoo. VaLassa lahjoitustestamentin teossa auttaa Nooa Säästöpankin varainhoidon lakimies Piia Jeremejeff. – Testamentilla on kiinteä 245 euron hinta, olipa kyseessä minkälainen perimyksen monimutkaisuus tai perinnön suuruus tahansa. Vaikka testamentin voi tehdä itse ja vahvistaa sen kahdella todistajalla, suosittelemme asiantuntijan käyttämistä, Pia Tornikoski sanoo.

Lahjoituskulttuuri on Suomessa muuttunut, ja moni testamenttilahjoituksen tehnyt kokee jättävänsä lahjoituksellaan jonkinlaisen pysyvän jäljen elämästään. Vuosittain 5–15 prosenttia hyväntekeväisyysjärjestöjen varainhankinnasta kertyy testamenteista. – Lahjoituskohteet ovat muuttuneet sukupolvien myötä. Nykyään testamenttilahjoitusten kohteena on useimmiten luonto, kehitysyhteistyö, eläinsuojelu, lapset tai sairauksien tutkimustyö. Suomessa on viisisataa järjestöä, joilla on rahankeräyslupa, mutta omaisuutensa voi testamentata myös muille kuin niille. Järjestö voi joissakin tapauksissa kieltäytyä vastaanottamasta lahjoitusta. – Kyseessä voi olla mahdoton tai liian tarkkaan määritelty käyttötarkoitus. Testamenttilahjoittajia on ympäri Suomea.  – Lahjoittajissa on enemmän naisia kuin miehiä, ja monet ovat korkeasti koulutettuja. On virheellinen kuvitelma, että lahjoituksia tekisivät vain suuren omaisuuden jälkeensä jättävät. – Ei todellakaan tarvitse olla miljonääri. Monilla on loppujen lopuksi paljon omaisuutta kiinni asunnoissa ja metsissä. Metsäomistus on hyvin suomalainen ilmiö, mikä ulkomaisia kollegoita usein hämmästyttää. Järjestöt pystyvät hyödyntämään rahalahjoitusten lisäksi valtiota paremmin irtaimistoja, joiden arvo ei välttämättä ole iso. TestamenttiLahjoituksen voi tehdä, vaikka olisi perheellinen. – Lapsille kuuluu aina lakiosa perinnöstä, Pia Tornikoski muistuttaa. – Jos on perheetön eikä ole tehnyt testamenttia, koko omaisuus menee valtiolle, Pia Tornikoski muistuttaa. Vuonna 2015 valtio sai perinnöksi kuolinpesiä lähes neljänkymmenen miljoonan euron edestä.

Kaikki perilliset eivät ilahdu testamentista, jossa osa perinnöstä on testamentattu järjestölle. – Näemme monenlaisia tilanteita, mutta jos testamentti on lainvoimainen, sitä on vaikea ryhtyä kiistämään. Pyrimme aina kannustamaan testamentin laatijaa puhumaan asiasta perillisten kanssa, sillä tarkalla suunnittelulla voi välttää riitoja. Erittäin harvoissa tapauksissa rintaperilliset jäävät ilman lakiosaa. Syyt voivat olla mielenterveydellisiä tai muita vastaavia, joilla lapset voidaan sulkea testamentista pois. – Näitä syitä kannattaa selvittää asiantuntijan kanssa. 

Testamentti on tärkeä asiakirja

1 Testamentin voi laatia itse jokainen 18 vuotta täyttänyt. Testamenttiin tarvitaan kaksi esteetöntä ulkopuolista todistajaa, jotka allekirjoittavat testamentin yhdessä sen laatijan kanssa.

2 Todistajien ei tarvitse tietää testamentin sisältöä, mutta heidän on tiedettävä, että kyseessä on testamentti.

3 Kerran laadittua testamenttia voi muuttaa. Tällöin kannattaa käyttää asiantuntijaa apuna.

4 Lakimiehet veloittavat testamentin teosta, hinta on lakitoimistosta riippuen noin 300 euroa. Monen lakitoimiston palveluihin kuuluu myös testamentin laadinta verkossa.

5 Rintaperillisillä eli vainajan lapsilla tai aiemmin kuolleiden lasten jälkeläisillä on testamentista huolimatta oikeus lakiosaansa. Se on puolet lakimääräisestä perintöosuu­desta.

6 Esimerkiksi ainoa lapsi, joka ainoana lakimääräisenä perillisenä olisi saanut koko perittävän jäämistön, on oikeutettu saamaan puolet kyseisestä jäämistöstä, vaikka testamentissa olisi määrätty toisin.

Jos toinen puolisoista omistaa kaiken omaisuuden, testamentissa voi määrätä leskelle hallintaoikeuden asuntoon. Hallinta- tai käyttöoikeudesta ei makseta perintöveroa.

8 Perintöverotuksen kan­nalta hallintaoikeustes­tamentti on usein edulli­nen ratkaisu.

9 Testamentilla voi turvata myös avopuolison talouden.

10 Perillisille kannattaa kertoa testamentista ja siitä, missä sitä säilytetään. Asiantuntija suosittelee säilytyspaikaksi pankin talle­lokeroa.

11 Jos testamenttia ei ole tehty ja lakimääräisiä perillisiä ei ole, jäämistö menee valtiolle. Tämän vuoksi henkilöt, joilla ei ole lakimääräisiä perillisiä, haluavat usein määrätä omaisuudestaan testamentilla.

12 Testamentissa voidaan määrätä testamentille toimeenpanija. Tämä voi olla hyödyllistä, jos testamentinsaajat ovat keskenään erimielisiä.

Lisätietoa www.hyvatestamentti.fi VaLa Awardissa 19.9. juhlitaan vuoden varainhankintatekoja: www.vala.fi.

Teksti Liisa Talvitie, kuvitus Esa-Pekka Niemi

Julkaistu: 6.9.2017