Apu

Koronavirusta vastaan on tähän saakka taisteltu salapoliisintyöllä – Nyt odotetaan epidemiaa

Koronavirusta vastaan on tähän saakka taisteltu salapoliisintyöllä – Nyt odotetaan epidemiaa
Tähän saakka Suomessa on pyritty jäljittämään kaikki koronavirukseen sairastuneet ja taudille mahdollisesti altistuneet. Nyt maa valmistautuu epidemiaan, eikä lieviä tapauksia enää jäljitetä.

Kun ensimmäinen koronavirustapaus löydettiin Suomesta, alkoi salapoliisintyö. Jokaisen virukseen sairastuneen liikkeet on yritetty selvittää mahdollisimman tarkasti.

Tarkoitus on ollut saada selville ne ihmiset, jotka ovat voineet saada tartunnan – siis virukselle altistuneet – ja asettaa heidät karanteeniin. Näin terveysammattilaiset ja viranomaiset ovat yrittäneet pysyä selvillä siitä, kenellä on tauti ja kuka on vaarassa saada sen.

Jos nämä tartuntaketjut pysyvät hallinnassa, tartuntataudin leviäminen voidaan rajoittaa. Suomessa kuitenkin valmistaudutaan jo tilanteeseen, jossa tämä ei ole enää mahdollista.

Perjantaina Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ohjeisti suomalaisia, että terveydenhoitoon pitää hakeutua vain, jos oireet ovat vakavia. Lievät koronavirustapaukset jäävät siis kotihoidettavaksi, eikä niitä enää kirjata mihinkään. Tartuntaketjuja ei enää selvitetä.

Tartuntojen ja altistumisen selvittäminen ja niiden perusteella määrätyt karanteenit ovat kuitenkin hidastaneet koronan leviämistä. Tämä salapoliisintyö on luultavasti myös hidastanut koronavirusepidemian alkamista, mikä on osa epidemian antaman iskun vaimentamista.

Tartuntapalapelin kokoaminen alkoi heti

Tiistaina 28. tammikuuta ensihoitoyksikkö kohtasi tehtävässään Saariselällä Lapissa kiinalaisen turistin, jolla oli hengitystieinfektioon liittyviä oireita.

Lapin sairaanhoitopiiri oli ehtinyt juuri edellisellä viikolla jakaa ohjeistuksen siitä, millaisissa tapauksissa olisi syytä epäillä koronavirustartuntaa.

Eräänlaisena kenraaliharjoituksena toimi 23. tammikuuta tullut koronavirusepäily, joka kuitenkin osoittautui turhaksi.

32-vuotias kiinalaisnainen päätettiin kuljettaa suoraan Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan reilun 250 kilometrin päähän testattavaksi.

– Aloimme selvittää, kenen kanssa potilas oli ollut tekemisissä, jo kun odotimme testin tuloksia, Lapin sairaanhoitopiirin infektioiden torjuntayksikön vetäjä ylilääkäri Markku Broas kertoo.

Käytännössä potilaalta kyseltiin, missä tämä oli aikansa Suomessa ollessaan viettänyt. Kun tauti varmistui koronaviruksen aiheuttamaksi, potilaan kanssa käytiin edelliset päivät läpi vielä tarkemmin, tunti tunnilta.

Broas sanoo, että selvittäminen vei aikaa, vaikka taudille mahdollisesti altistuneiden tavoittamisella on tietenkin kiire. Asiaa selvitti koko infektioiden torjuntayksikkö, Broas ja toinen infektiolääkäri sekä kolme infektiohoitajaa. Apua lappilaiset saivat Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n asiantuntijoilta.

Projektipäällikkö Anna Katz THL:sta kuvaa altistuneiden etsimistä salapoliisityöksi.

– Perheenjäsenet ja muut lähikontaktit selvitetään kiireesti. Sitten kysellään, millä on matkustanut, mitä ja missä harrastanut ja niin edelleen, rajoja ylittävien terveysuhkien torjuntaan keskittyvää eurooppalaista hanketta vetävä Katz selittää.

Selvitystyö vaatii työvoimaa

Lisätyötä tulee siitä, ettei ole mitenkään yksiselitteistä, kuka on altistunut taudille. Koronaviruksen tapauksessa itämisaika, eli se, miten pitkään tartunnasta menee oireiden alkamiseen, on keskimäärin neljästä viiteen päivää. Vielä on epäselvää, tarttuuko tauti jo silloin, kun oireita ei vielä ole.

– Melkein kaikki hengitystieinfektioita aiheuttavat taudit leviävät tehokkaimmin, kun oireet ovat pahimmat, Katz kertoo.

Toisaalta hollantilaisten ja belgialaisten tutkijoiden tuoreen selvityksen perusteella vaikuttaa siltä, että korona voisi levitä jo oireettomana, brittilehti Guardian kertoo. Varmaa tietoa ei siis vielä ole.

Kun selvitetään taudille altistuneita, on tärkeää tietää, milloin oireet ovat alkaneet. Sen jälkeen on setvittävä, millaisissa oloissa sairastunut on tavannut muita ihmisiä. Ulkoilmassa ja välimatkan päästä riski on pieni, sisätilassa kylki kyljessä suurempi. Ja mitä pidempi kohtaaminen, sitä suurempi riski tartunnasta.

Selvityksissä käytetään 15 minuutin sääntöä. Oletus siis yleisesti on, että riski tartunnasta on pieni, alle 15 minuutin kohtaamisessa ja suurempi sitä pidemmässä. Raja on kuitenkin likimääräinen.

Sitä mukaa, kun sairastuneen kontaktit selviävät, heitä ryhdytään tavoittelemaan. Kiinalaisen turistin tapauksessa ratkaiseva tapahtuma oli safari, jolle nainen oli osallistunut Suomessa.

– Järjestäjältä saatiin osallistujalista, mutta osa ihmisistä oli merkitty vain etunimellä tai nimimerkillä. Puhelinnumeroita ja sähköpostiosoitteita löytyi ja osa tavoitetuista kertoi edelleen muista henkilöistä, jotka olivat osallistuneet safarille, Markku Broas kuvaa.

Neljä osallistujaa jäi kuitenkin arvoitukseksi ja siten tavoittamatta.

Karanteeni on kova rajoitus

Tarvittaessa lääkäri määrää mahdollisesti virukselle altistuneen karanteeniin. Karanteeniin pannaan terve ihminen, jolle on voinut tarttua tauti.

Karanteeni on nyky-yhteiskunnassa raju toimi, kovaa puuttumista yksilönvapauksiin. Siksi se onkin määritelty tartuntatautilaissa tehtäväksi vain, jos yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisvaara on ilmeinen. Suomessa karanteeniin on pantu koronan vuoksi satoja ihmisiä, mikä on ainakin lähihistoriassa aivan poikkeuksellinen määrä.

Sairastunut potilas taas määrätään eristykseen. Suomessa suurin osa koronaviruspotilaista on ollut niin hyväkuntoisia, että he ovat olleet eristyksissä kotonaan.

Broas kertoo, että ensimmäinen koronaviruspotilas eristettiin sairaalaan vain siksi, että hän ei ulkomaalaisena voinut mennä kotiinsa eristykseen. Kunnon puolesta tämä olisi kyllä käynyt.

Maa odottaa epidemiaa

Torstaina Suomen hallitus ilmoitti, että yli 500 ihmisen yleisötilaisuudet kielletään ja tarpeettomia lähikontakteja toisiin ihmisiin pyydetään välttämään. Ulkoministeriö suosittelee välttämään kaikkea ulkomaille matkustamista.

THL taas kehotti perjantaina ihmisiä ottamaan yhteyttä terveydenhoitoon vain, jos koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen liittyvät oireet ovat vakavia. Perjantaina koronaviruksen sairastuttamia ihmisiä oli löytynyt Suomessa 155. Kukaan ei tiettävästi ole tarvinnut vielä tehohoitoa. THL arvioi epidemian hidastamisen onnistuneen toistaiseksi hyvin.

Koronaviruksen leviämistä edistää se, että se on varsin tarttuva. Suuri osa sairastuneista pysyy toimintakunnossa ja voi siten levittää tautia. Suuri osa koronaviruksen saaneista sairastuu vain lievästi. Näin sairastunut ei välttämättä koskaan edes tiedä sairastuneensa tautiin, mutta voi silti levittää sitä.

Tartuntatautilaki antaa kunnille ja aluehallintovirastoille melko suuren vallan taudin hillitsemisessä. Tarvittaessa Suomessa voidaan ottaa käyttöön suuriin yhteiskunnan häiriöihin tarkoitettu valmiuslaki. Siitä eduskuntaryhmät olivat torstai-illan neuvottelussaan yhtä mieltä.

Tavoitteena hillintä ja hidastaminen

Kun tartuntaketjujen ulkopuolisia tautitapauksia alkaa löytyä ja sairastuneiden määrä kasvaa, jokaisen sairastuneen kontaktien selvittämiseen tarvittavasta salapoliisityöstä luovutaan. Ammattitaitoisia ihmisiä tarvitaan epidemian hidastamisessa ja hillinnässä.

Koronavirukseen sairastuneiden eristämistä kuitenkin jatketaan ja taudille altistuneita voidaan määrätä karanteeniin. Näillä toimilla viruksen leviämistä hillitään ja hidastetaan.

Tavoitteena on välttää tilanne, jollaiseen esimerkiksi Italiassa on jouduttu: vakavasti sairastuneita potilaita tulee kerralla niin paljon, että sairaanhoitojärjestelmä on vaarassa kaatua.

Vaikka koronavirusepidemian hillitseminen ja hidastaminen onnistuisikin, edessä voi silti olla hyvinkin raskas kevät terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa.

Esimerkiksi Italiassa koronaviruksen vakavasti sairastuttamat ihmiset ovat olleet varsin iäkkäitä ja kärsineet jo valmiiksi jostain sairaudesta. Viruksesta pahasti kärsivät ovat tarvinneet tehohoitoa ja hengityskoneiden apua.

THL:n kehityspäällikkö Pirjo Häkkinen sanoi torstaina Helsingin Sanomille, että Suomen terveydenhuollon ja sairaanhoidon mahdollisuus vastata koronaepidemiaan vaikuttaa hyvältä. Myös Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki kertoi MTV:n haastattelussa, ettei Suomen terveydenhuollon kantokyvystä tarvitse huolehtia tässä vaiheessa.

Julkaistu: 13.3.2020
Kommentoi »