Apu

Näin koronatartuntoja jäljitetään Helsingissä eri kielillä, myös arabiaksi ja englanniksi kuten 22-vuotias Hassanein Al Boujasim

Näin koronatartuntoja jäljitetään Helsingissä eri kielillä, myös arabiaksi ja englanniksi kuten 22-vuotias Hassanein Al Boujasim
Noin neljännes kaikista Suomen koronavirustartunnoista on löytynyt vieraskielisiltä. Jäljityksessä onkin tärkeää, että ihminen voi keskustella asioista omalla äidinkielellään.
Julkaistu: 18.12.2020

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan neljännes kaikista Suomessa todetuista koronavirustartunnoista on vieraskielisillä. Jotakin muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia on Suomessa asuvista ihmisistä noin kahdeksan prosenttia.

Koronajäljitystä on viime keväästä asti tehty Helsingissä tartunnan saaneiden ja altistuneiden omalla äidinkielellä, pääosin tulkkien avustuksella.

Hassanein Al-Boujasim, 22, on työskennellyt huhtikuusta lähtien koronajäljittäjänä. Hän on työskennellyt arabiaksi, suomeksi ja englanniksi. Helsingin koronajäljitykseen haettiin keväällä arabiankielisiä ihmisiä. Äidinkielenään arabiaa puhuva Al-Boujasim haki ja sai paikan.

– Aivan aluksi en ymmärtänyt, mikä tehtäväni on. Mietin, pärjäänkö työssä.

Työ opetti tekijäänsä. Nyt Al-Boujasim työskentelee koronajäljityksen koordinaattorina Kallion virastotalossa ja jakaa töitä tartunnanjäljityspuheluita soittaville. Sen lisäksi hän vastaa muun muassa kouluista, päiväkodista ja kunnista tuleviin sähköposteihin ja puheluihin.

– Koko ajan on tiedettävä, mitkä tapaukset meillä on hoidettavana ja missä vaiheessa ne ovat.

Soitto tartunnan saaneelle kestää puolesta tunnista tuntiin

Yhdessä vuorossa työskentelee yleensä kahdeksan koordinaattoria, jotka organisoivat kussakin vuorossa työskentelevien 80–120 jäljittäjän työtä. Koronajäljityksessä tiimit ovat erikoistuneet. Hoivatiimi esimerkiksi vastaa vanhainkodeista ja sairaaloista ja koulutiimi kouluissa tapahtuneista altistumisista.

Al-Boujasimin mukaan puhelinsoitto tartunnan saaneelle kestää puolesta tunnista tuntiin. Tavoitteena on, että koronajäljittäjä soittaa ainakin kolme puhelua päivässä. Monesti puheluita voi päivän aikana kertyä huomattavasti enemmän.

– Yhdeksänkymmentä prosenttia ihmisistä haluaa auttaa tartunnanjäljityksessä. Jotkut vastaavat koronajäljittäjälle, etten tiedä, mistä soitat, joten miten uskaltaisin antaa tietojani.

Jos tartunnanjäljittäjän puheluun ei vastata, on hänen soitettava uudelleen. Jäljittämiseen menevä aika riippuu paljon siitä, kuinka paljon lähikontakteja tartunnan saaneella on tartuttavuusaikana ollut.

– On koronatartunnan saaneita, jotka ovat olleet esimerkiksi juhlissa ja altistaneet suuren määrän ihmisiä. Sitten on ihmisiä, jotka ovat olleet lähinnä kotona.

Al-Boujasim on koulutukseltaan lähihoitaja, ja hän opiskelee tulkiksi. Keväällä koronajäljitys piti polkaista pystyyn nopeasti, ja silloin yhteistyösopimuksia tulkkauspalveluita tarjoavien yritysten kanssa ei vielä ollut. Tilanne on nyt toinen, kun tulkit avustavat vieraskielisten koronajäljityksessä.

– On helpompaa, jos jäljittäjä puhuu omaa äidinkieltä. Jäljitystyö tulkkien kanssa on myös toiminut hyvin, kehuu Al-Boujasim.

Vaikka asiakas puhelimessa ymmärtäisi suomen kieltä, voivat monet terveydenhoitoalan suomenkieliset termit olla uusia. Senkin vuoksi koronajäljitys omalla äidinkielellä on tärkeää.

Tästä on kyse

Koronavirustartuntoja ja -altistumisia jäljittää Helsingissä yli 200 ihmistä seitsemänä päivänä viikossa. Taudin lähde jää selvitystyöstä huolimatta tuntemattomaksi kolmanneksessa tapauksista.

Kommentoi »