Apu

Näin hankit metsää



Näin hankit metsää

Korot ovat matalalla pitkään. Osakesijoittaminen taas on riskialtista. Metsätila takaa varman tuoton ja sen arvo ei romahda. Se voi myös toimia ikiomana ”puuhapalstana”.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Johanna Myllymäki

Metsän hankkiminen kiinnostaa suomalaisia. Toiset haluavat sijoittaa rahojaan metsään, toiset haluavat omasta metsästä liikuntaa sekä virkistystä elämäänsä.

– Metsätilojen ostajissa on kaksi koulukuntaa. Toiset ostavat sijoitusmielessä, toiset ostavat metsätilan niin sanotusti puuhapalstakseen, maankäyttöasiantuntija Heikki Leppänen Tornator-yhtiöstä toteaa.

Tornator on yksi Suomen suurimpia metsätilojen myyjiä ja ostajia. Yhtiö syntyi vuonna 2002, kun Stora Enso siirsi metsäomaisuutensa uuteen yhtiöön.

Metsätiloja myyvät ja ostavat isojen toimijoiden lisäksi myös yksityiset ihmiset sekä perikunnat. Molemmissa rooleissa on tärkeä muistaa ainakin seuraavat asiat.

Näin ostat metsää

Jos haluat hankkia metsää, sinun tulee ostaa metsätila. Metsätilojen ostaminen on virallisesti samanlainen kiinteistökauppa kuin omakotitalon osto. Arkkitehdin piirustusten sijaan metsätilan ostajan tulee perehtyä muun muassa metsätilan puustosta kertoviin dokumentteihin.

Metsätiloja on myynnissä netissä monessa eri paikassa. Metsätiloja myydään myös välittäjien kautta ja suoraan ihmiseltä toiselle ilman välikäsiä.

Tornatorin Leppänen toteaa, että tyypillistä metsätilaa ei ole. Sen sijaan myyjäosapuoli tyypillisesti vaikuttaa myytävään kohteeseen. Jos kyseessä on iso toimija, metsää on yleensä hoidettu suunnitelmallisesti. Toinen ääripää on perikunnat.

– Aika paljon on myynnissä perikuntien metsätiloja, joita ei ole hoidettu vuosiin tai vuosikymmeniin, Leppänen toteaa.

Tosin hoitamaton metsätila voi olla jollekin ostajalle ideaalinen kohde. Puuhastelupalstaa etsivä haluaa päästä nimenomaan raivaamaan metsää. Samalla hän saa sekä liikuntaa ja polttopuita että nostaa omaisuutensa arvoa.

Metsätilan hankinnan motiivina voi olla myös mahdollisuus päästä paikallisen metsästysseuran jäseneksi ja mahdollisuus metsästää omilla maillaan.

Leppäsen mukaan virkistystarkoitukseen ostetaan tyypillisesti noin 50 000 euron hintaluokassa liikkuvia metsätiloja. Yli 80 000 euroa maksavat metsätilat menevät yleensä sijoittajille.

Metsätilojen kauppa on hyvin erilaista sijainnista riippuen. Etelä-Suomessa metsätiloista on enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Lapissa taas kauppa on verkkaisempaa.

Heikki Leppäsen mukaan viime kesänä hehtaari ns. kasvullista metsämaata maksoi Lapissa tuhat euroa hehtaarilta, kun taas Hämeen ja Uudenmaan alueella samanlainen hehtaari metsää maksoi peräti 5 700 euroa.

Etelässä metsämaan hintaa nostaa nopeampi kasvuvauhti ja sijainti. Lapissa metsätilojen puista saa huonomman hinnan, sillä kuljetuskustannukset ovat suuremmat.

Ostaako siis halvalla Lapista vai kalliilla etelästä?

– Metsän hinnan laskentatapoja on melkein yhtä paljon kuin ostajia. Jokainen arvottaa vähän eri asiaa, Leppänen muistuttaa.

– Mikä on sijoituksen tarkoitus? Jos kyseessä on eläkesäästäminen ja aikaa 20–30 vuotta, niin kyllä siinä ajassa puut ehtivät kasvaa Lapissakin.

Näin myyt metsää

Oletko perinyt metsää ja haluat myydä sen pois? Tapoja on monia. Isot metsätilojen ostajatahot tulevat mielellään vierailemaan metsätilallasi ja tekevät tarvittaessa tarjouksen. Neuvontaa saa metsäalan toimijoilta, kuten metsänhoitoyhdistyksiltä.

Työkseen metsätiloja ostava Heikki Leppänen kannustaa maallikkomyyjiä ottamaan selvää perintömetsästään ennen kuin lähtee sitä myymään.

– Kannattaisi tietää, mitä on myymässä, Leppänen neuvoo.

Leppänen antaa yhden vinkin perikunnille.

– Kannattaa katsoa perikunnan paperit hyvissä ajoin valmiiksi. Kaupanteko käy sitten helposti, kun hinnasta on päästy yhteisymmärrykseen ja ikäviä yllätyksiä ei pääse tulemaan enää kaupantekotilaisuudessa.

Yksi mahdollisuus on myymisen sijaan liittää oma metsätila osaksi yhteismetsää. Tällöin liitettävän metsämaan arvo määritetään ja luovuttaja saa metsämaansa arvoa vastaavan määrän osuuksia yhteismetsästä. Yhteismetsäosuuden haltijat saavat tasaista vuosittaista tuloa ja voivat halutessaan myydä osuutensa.

Näin hoidat metsää

Metsätilalle ei ole pakko tehdä mitään, jos ei halua, osaa tai pysty. Metsätilastaan voi tehdä ajan kanssa vaikka aarniometsää. Jos haluaa päästä mahdollisimman helpolla, riittää kun kiertää metsätilansa läpi keväällä ja syksyllä.

Metsänomistaja on velvoitettu ryhtymään toimiin metsätilallaan silloin, kun metsässä on sattunut laajempi tuuli- tai lumivahinko. Iso määrä myrskyn tai tykkylumen kaatamia puita kerää lahotessaan tuhohyönteisiä.

– Jos metsässä on taimikoita, kannattaa käydä katsomassa, etteivät hirvet tai myyrät ole niitä syöneet. Ja 10–15 vuoden välein kannattaa käydä taimikot raivaussahan kanssa läpi, jotta saa parhaan mahdollisen tuoton metsästään, Leppänen neuvoo.

Metsätilakaupoista syntyneet riidat liittyvät usein oikeuteen käyttää metsätietä. Metsätilan tienkäyttöoikeus tuleekin olla kirjallisesti sovittu tai merkitty kiinteistörekisteriin rasitteeksi.

– Riitoja tulee, kun isännät ovat joskus suullisesti sopineet, että tietä saa käyttää ja sitten omistajia vaihtuu, Heikki Leppänen huomauttaa.

teksti Teppo Kuittinen

Julkaistu: 22.9.2016