Apu

”Näen yhtä hyvin kuin nuorempana”



”Näen yhtä hyvin kuin nuorempana”

Markku Johanssonin maailma kirkastui kaihileikkauksen ansiosta. Enää hän tarvitsee ainoastaan lukulasit.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat timo hartikainen

Viime vuoden keväällä Markku Johansson, 62, havahtui siihen, että hänen kaukonäkönsä ilman silmälaseja muuttui yllättäen aiempaa paremmaksi. Tästä johtuen hän ei enää tahtonut nähdä kaksi vuotta takaperin hankkimillaan laseilla. Elokuussa hän teetti uudet rillit, mutta kevättalvella hän ei nähnyt kunnolla enää niilläkään.

– Olin saanut sellaista tietoa, että näkö voi alkaa parantua, kun harmaakaihi on tulossa. Niinpä en oikeastaan yllättynyt, vaan oivalsin heti, mistä oli kyse. 

Silmälääkäri totesi viime kesänä, että kaihin alkua on, mutta Johansson pärjäisi uusilla laseilla kaksi vuotta. Jo tänä keväänä hän olisi kuitenkin tarvinnut uudet lasit, kaihileikkausta odottaessaan ehkä vielä uudet. 

– Siksi päädyin heti leikkaukseen. Ei ole järkeä hankkia uusia silmälaseja muutaman kuukauden välein, Johansson kertoo.

Hän tiesi, että kaihijono julkisella sektorilla on pitkä, eikä jonoon pääse, ellei täytä tiettyjä kriteerejä. Tyypillisesti jonoon huolitaan vasta, kun kaihisilmän näkö on todella huono. Näiden seikkojen takia yksityissektori tuntui ainoalta vaihtoehdolta.

– Vaikka olisin päässyt julkisen sektorin jonoon, jonossa olisi voinut vierähtää kuukausia. Yksityispuolella pääsin leikkaukseen heti.

Markku Johanssonin mielestä kaihileikkaus kannatti. – Kokemus oli vaivattomampi kuin kuvittelin.

Kaihileikkauksessa silmän samentunut linssi poistetaan ja tilalle asetetaan tekolinssi. Tekolinssin voi valita yksi- tai monitehoisena. Johansson valitsi yksiteholinssit. Se tarkoitti, että jatkossa hän tarvitsisi vain lukulaseja ja työskennellessään päätetyölaseja.

– Täytyy myöntää, että leikkaukseen meno jännitti. Etenkin minua mietitytti, sattuisiko se. Tippapuudutuksessa tehtävä toimenpide oli kuitenkin täysin kivuton. Se oli myös ällistyttävän nopea. Koko sairaalakäynti leikkauksineen kesti vain kaksi tuntia. 

– Leikkauksen jälkeen pupillini olivat laajentuneet, ja silmät olivat niin arat, että ne vuosivat vettä. Olisi pitänyt ottaa aurinkolasit matkaan mukaan. Onneksi vaimo talutti minua paikasta toiseen.

Aluksi maailma näytti sumuiselta eikä Johansson meinannut nähdä mitään. Jo illalla hän katseli televisiota tavalliseen tapaan – joskin ilman silmälaseja. Tietokoneella hän ei sen sijaan pystynyt heti työskentelemään. Silmät olivat jonkin aikaa niin valon-arat, että päätetyötä tekevä mies oli kaksi ja puoli viikkoa sairauslomalla. Ensimmäisinä viikkoina leikkauksen jälkeen Johansson piti öisin silmillään ruokalusikan kokoisia muovilappuja. Laput estävät silmien hankaamisen tai hieromisen unissaan. 

– Ne pysyivät hyvin paikallaan ihoteipin avulla eivätkä häirinneet nukkumista millään tavalla. Lisäksi käytin silmätippoja kolmen viikon ajan. Tipat rauhoittavat silmiä. Niitä laitetaan kolmesti päivässä, joten Johanssonilla oli silmätippapullo sekä töissä että kotona. 

Viiden viikon kuluttua jälkitarkastuksessa todettiin, että Johanssonin silmät olivat parantuneet täysin.

– Se tuntui mahtavalta. Olin käyttänyt moniteholaseja monta vuotta, ja nyt pääsin niistä kerralla eroon. 

Kaihileikkaus maksoi Johanssonille noin 2000 euroa. Tästä summasta Kela korvasi noin 200 euroa. Lisäksi jälkitarkastukseen meni satanen. 

– Panostus kannatti ehdottomasti. Kokemus oli paljon vaivattomampi kuin kuvittelin. Silmäleikkaus kuulostaa dramaattiselta, mutta ainakin tämä kaihileikkaus oli kaikkea muuta. 

– Leikkauksen ansiosta näen nyt yhtä hyvin kuin nuorempana. Hyvä näkö on minulle tärkeä sekä työelämässä että vapaa-ajan askareissa ja harrastuksissa. 

Markku Johansson pääsi moniteholaseista kerralla eroon.

Kaihi tulee kaikille 

Yleisimpiä silmäsairauksia ovat harmaakaihi, glaukooma ja silmänpohjan ikärappeuma. 

– Kaihi on väistämätön. Se tulee iän myötä meille kaikille, jos elämme riittävän pitkään, kertoo silmätautien erikoislääkäri Roope Sihvola Silmäasemalta.

Tietyt sairaudet, vammat, auringon ultraviolettisäteily ja lääkkeet voivat kiihdyttää kaihin kehitystä. Myös epäterveelliset elintavat, kuten liiallinen alkoholin käyttö ja tupakointi, sekä ylipaino näyttäisivät aikaistavan kaihin ilmaantumista. Lisäksi perintötekijöillä on suuri vaikutus, sillä ne säätelevät kudosten vanhenemista. 

– Jos taustalla on perinnöllistä taipumusta, jo 40-vuotiaalla voi olla hankala kaihi. Toisaalta on olemassa 90-vuotiaita, joita kaihi ei juuri haittaa.

Kaihin tyypillisin oire on näön sumentuminen. Lisäksi kaihi heikentää silmän kontrastiherkkyyttä, mikä taas heikentää hämärässä näkemistä. Osalla potilaista häikäisyherkkyys lisääntyy, värit haalistuvat ja syvyysnäkö huononee. 

– Kaihi muuttaa silmän taittovoimaa. Kun taittovoima muuttuu lähemmäksi nollaa, kauas alkaa nähdä aiempaa paremmin ilman silmälaseja. Tällöin silmälasien voimakkuutta on muutettava.

Taittovoiman muuttuminen ei kuitenkaan pysähdy lasien vaihtoon, vaan se muuttuu edelleen. Kun ollaan siinä pisteessä, että lasit on uusittava puolen vuoden välein, leikkaus on paras vaihtoehto. Se on myös kaihin ainut hoitokeino. 

Kaihi ei uusiudu, joten sen saa hoidetuksi kerralla. Niin sanotulla jälkikaihilla tarkoitetaan jälkisamentumaa, joka syntyy joka viidennelle potilaalle leikkauksen jälkeen. Uutta leikkausta ei kuitenkaan tarvita, sillä jälkikaihi hoidetaan vastaanottokäynnillä. Samentunut kapselipussi avataan laserilla.

– Ajoissa tehty kaihileikkaus helpottaa ajokortin, työ- ja toimintakyvyn sekä itsenäisyyden säilyttämistä. Hoitamattomana kaihi voi johtaa jopa sokeuteen.

Myös glaukooma voi johtaa hoitamattomana näön heikkenemiseen ja sokeutumiseen. Tauti on salakavala, koska näköhermo vaurioituu huomaamatta ja hitaasti, aluksi aivan oireetta. Vasta pitkälle edettyään tauti alkaa kaventaa näkökenttää, jolloin esimerkiksi autolla ajaminen ei ole enää sallittua. 

– Tavallisesti glaukooman aiheuttaa silmänpaineen nousu, mutta kaikilla silmänpaine ei ole koholla. Riskitekijöitä ovat myös suvussa esiintyvä glaukooma ja likitaitteisuus.

Tavallisesti glaukoomaa hoidetaan silmätipoilla. Silmän painetta voidaan laskea myös laserhoidoilla tai silmäleikkauksella. Tärkeintä on aloittaa hoito mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

– Kun tauti hoidetaan ajoissa, näkö pystytään säästämään. Myöhemmässä vaiheessa hoito ei enää tehoa yhtä hyvin. 

Hoidon aloittaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on tärkeää myös silmänpohjan ikärappeuman kohdalla. Se on yleisin ikääntyneiden näköä vakavasti heikentävä sairaus. Tyypillisiä oireita ovat viivojen vääristyminen ja näöntarkkuuden heikkeneminen. Näkökentässä voi myös esiintyä mustia tai valkoisia alueita, ja lukiessa osa kirjaimista saattaa kadota. 

– Ikärappeumaa on kahta muotoa: kuivaa ja kosteaa. Kuivassa oireet ovat usein lievemmät ja etenemisnopeus on hitaampi kuin kosteassa. Siihen ei ole parantavaa hoitoa. Kosteaa muotoa sen sijaan voidaan ehkäistä laserhoidoilla tai silmän sisään annettavien lääkehoitojen avulla. 

Ikä lisää riskiä 

Yli 65-vuotiaista noin kolmanneksella on näkökykyä haittaavaa kaihimuutosta. Yli 85-vuotiaista yli 70 prosentilla on kaihimuutoksia. 

Suomessa leikataan vuosittain 50 000 silmää kaihin takia. Määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavan vuosikymmenen aikana. Keskimääräinen leikkausikä on 73 vuotta. 

Maassamme on 80 000 todettua glaukoomaa ja arviolta löytämättömiä saman verran. Tauti on aiheuttanut pysyvän näkövamman noin 5 000 henkilölle. Vuosittain uusia tapauksia ilmaantuu noin 2 500.

Glaukoomariski kasvaa voimakkaasti 45 vuodesta alkaen. Mitä vanhemmista ikäluokista on kyse, sitä enemmän glaukoomaa esiintyy. 

Yli 60-vuotiaista noin kymmenesosalla ja yli 80-vuotiaista noin kolmasosalla arvioidaan esiintyvän silmänpohjan ikärappeumaa. Yli 80 prosentilla on kuiva rappeuma.

Ehkäise silmävaivat 

Elä terveesti. Lopeta tupakointi ja käytä alkoholia vain kohtuudella. 

Syö ravitsemussuositusten mukaan. Hoida perussairaudet ja pidä verenpaine, verensokeri ja kolesteroliarvot ideaalilla tasolla. Pienten verisuonten kunto vaikuttaa myös silmien terveyteen. 

Käytä aurinkolaseja ja silmiä suojaavia hattuja. Jos työskentelet tietokoneella, säädä valaistus niin, että näyttöruudulle ei synny häikäistymistä eikä räikeitä heijastuksia. Lepuuta silmiä tasaisin väliajoin väsymisen vähentämiseksi. 

Jos silmäsi ovat ärtyneet, kirvelevät, kutisevat tai kuivat, kostuta niitä tekokyynelillä. Ikääntymisen myötä silmien kyyneleritys vähenee. 

Käy silmälääkärillä viimeistään, kun tarvitset ensimmäiset lukulasit. Lääkäri arvioi sen jälkeisen kontrollivälin tarpeen mukaan. Yleensä väli on 3–5 vuotta. 

Jos olet ylittänyt 60 vuoden rajapyykin, käy silmälääkärin vastaanotolla 2–3 vuoden välein.

Teksti: Maarit Vuoristo

Lue lisää harmaakaihista: Terve.fi

Julkaistu: 30.9.2015