Hyvinkäällä ikätovereitaan ampunut nuorimies sai vihaiseksi ja turhautuneeksi. Voi olla vielä aikaista hakea yhtäläisyyttä kouluampumisten ja tämän tapauksen välillä. Mutta tässä muutamia mietteitä.

1. Hyvinkään ampumisesta tulevina päivinä käytävä keskustelu turhauttaa jo valmiiksi. Tuntuu siltä, että tällaisten väkivallantekojen jälkeen keskustelu palaa aina alkupisteeseen. Sama kaava toistuu alusta loppuun, sisäministeri toteaa, että kyseessä on yksittäistapaus, joku toinen, että vanhemmat kasvattakaa lapsenne. Ja sitten aihe unohdetaan.

2. On nopeita ja hitaita keinoja estää vastaavat murhat. Aselakien säätäminen on nopea.

Aseet eivät tapa, mutta niillä on paljon helpompi tappaa kuin vaikkapa veitsillä. Suomessa tapahtui lähes 1 200 henkirikosta vuosina 2002-2009. Näistä 17 prosenttia tehtiin ampuma-aseella. Joku sanoo tähän, että tilastokin kertoo, että puukolla tapetaan enemmän.

Ok, puukolla tapetaan enemmän. Mutta otetaanpa toisenlainen tilasto. Suomessa vuosituhannen vaihteessa tapettiin 6.46 ihmistä ampuma-aseella sataatuhatta ihmistä kohti. Japanissa vastaava luku oli 0,05. Ei varmaankaan tarvitse sanoa, kummassa maassa on äärimmäisen tiukka aselaki. Vastaavia esimerkkejä löytyy lähempääkin.

Ikävä kyllä sisäministeri (tällä kertaa Päivi Räsänen) ehti jo todeta, että ei tässä ainakaan vielä kannata ryhtyä lainsäädäntöä muuttamaan. Helsingin Sanomat kertoo verkkosivuillaan, että ministerin mukaan on vielä liian aikaista arvioida, antaako Hyvinkään tapaus aihetta uudistaa viranomaisten toimintatapoja tai lainsäädäntöä.

”Tässä nousee kuitenkin esiin kysymys aseiden säilytyksestä, jos henkilö on saanut haltuunsa aseita, vaikka hänellä ei ole aselupaa”, Räsänen sanoo Helsingin Sanomille.

3. Suomessa henkirikosten määrä on muihin Länsi-Euroopan maihin verrattuna hälyttävän suuri. Piti ihan tarkastaa.

”Henkirikollisuuden taso on Suomessa Euroopan unionin kuudenneksi korkein ja keskimääräistä korkeampi myös kaikki Euroopan maat huomioiden.” (Henkirikoskatsaus 2011, bit.ly/JLRLfP)

Tilastollinen selitys siitä, että murhat selittyvät sillä, että juopot keski-ikäiset miehet tappavat Suomessa poikkeuksellisen paljon, on toki tilastollinen selitys. Se ei kuitenkaan vastaa kysymykseen miksi. Mikä tekee suomalaisesta kulttuurista niin väkivaltaisen? Olisi aika katsoa peiliin ja etsiä selityksiä. Tästä enemmän blogikirjoituksessa  yle.fi/uutiset/meri_valkama_yksittaistapausten_maa/6136390)

4. Hyvinkään tapaus toi siis mieleen kouluampumiset. Suomen tiedeakatemia keräsi viime vuonna maan eturivin asiantuntijoita pohtimaan koulusurmien taustoja ja syitä sekä mahdollisuuksia ehkäistä niitä. Asiantuntijat kirjoittivat kannanoton, joka on täyttä asiaa. Kannattaa lukea.

”Koulusurmaajan normaalia kehitystä ovat häirinneet useat yksilölliset ja yhteisölliset tekijät. Koululuokan huono ilmapiiri, epätasa-arvoinen kohtelu ja kilpailun korostaminen sekä perheen ongelmat ja menetykset voivat lisätä lapsen käytös- ja tunne-elämän häiriöitä kuten masennusta ja aggressiivisuutta. Mielenterveysongelmat eivät johda väkivaltaan, jos nuori kuuluu yhteisöön, kokee oikeudenmukaisuutta ja vertaisten tukea”, kannanotto tiivistää.

Raportti löytyy kokonaan osoitteesta: www.acadsci.fi/kannanottoja/koulusurmat.htm

Kannanotosta löytyy myös tiivistelmä kiireiselle: www.acadsci.fi/kannanottoja/koulusurmat/tiivistelma.pdf