Apu

Musiikilla kyllästetyt

Musiikilla kyllästetyt

Virolainen kapellimestari ja kuoronjohtaja Eri Klas on kuollut. Perjantain vastaisena yönä kuollut Klas oli 76-vuotias. Oheinen juttu on julkaistu Avussa nro 20/2013.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Kari Kaipainen
Mainos

Kapellimestari Eri Klasin perheessä puhutaan musiikista, soitetaan musiikkia ja lauletaan. Pianistivaimo, laulajatyttäret ja säveltäjävävy matkaavat ympäri maailmaa. Perheen tukikohdat ovat Helsingissä ja Tallinnassa.

Kulttuurikodissa riittää puhetta, elämää ja varsinkin musiikkia. Eri Klas, 73, on ollut sillanrakentaja Viron ja Suomen välillä.

Papi kaappaa karhunsyleilyyn tyttärenpoikansa, 6-vuotiaan Maximilianin. He tapailevat yhdessä flyygelin koskettimia, vaikka papi ei oikeasti soitonopettaja olekaan, vaan opettaja on pojan isoäiti. 

Eri Klas on juuri kotiutunut Moskovasta, jossa hän on ollut Kultainen naamio -teatterifestivaalin tuomariston puheenjohtajana. Vaimonsa Ariel Klas kattaa kahvipöytää, ja pienen Maximilianin äiti, oopperalaulaja Angelika Klas aukaisee ulko-oven. Sieltä saapuu hänen nuorempi sisarensa, Marion Melnik, oopperalaulaja hänkin.

Helsingin Etu-Töölössä sijaitsevassa kulttuurikodissa riittää puhetta, elämää – ja varsinkin musiikkia. Musiikki ei ole tälle perheelle vain työtä. Se on kaikenkattava elämäntapa. Siihen myös Maximilian on hyvää vauhtia kasvamassa, sillä hänen isänsä, Angelika Klasin aviomies Sebastian Fagerlund on säveltäjä.

– Minulla on ollut kotona tämä naistrio, mutta Sebastianin ja Maximilianin ansiosta meillä on nyt koossa myös miestrio, Eri Klas sanoo.

Miestriosta tulee kesällä kvartetti, kun Marion Melnik vihitään Tallinnassa sulhasensa Marcos Elvilän kanssa. 

Kapellimestari Eri Klas, 73, ei ole tyttärenpoikansa Maximilianin, 6, pianon soitonopettaja, vaan se on Erin vaimo, pianisti Ariel Klas.

Tarina alkaa perheen patriarkasta, kapellimestari Eri Klasista. Hän komentaa naisväkeään pitämään suutaan soukemmalla kertoessaan työstään sillanrakentajana Viron ja Suomen välillä. 

Suomalaisten omakseen ottama virolaissyntyinen Eri Klas pääsi ensi kertaa tekemisiin suomalaisten kanssa 1960-luvulla. Tiukan neuvostovallan alla elänyt Viro yritti silloin kurkottaa länteen Suomen television avulla.

– Antennit komennettiin pois katoilta, jotta emme olisi nähneet ohjelmianne, mutta niitä katseltiin silti.

Klas pääsi ensimmäistä kertaa esiintymään Suomeen virolaisen Pienen viihdeorkesterin muusikkona.

– Toisen kerran olin mukana YYA-juhlakonsertissa. Siellä tapahtui lystikkäitäkin juttuja. Minun piti kysyä ministeri Ahti Karjalaiselta, että onko hän valmis pitämään avajaispuheen. Sanoin vielä hieman huonolla suomen kielelläni, että: ”Oletteko selvä, herra ministeri?” 

Ensimmäinen Suomen-visiitti aukaisi Eri Klasille monia ovia ja uusia esiintymistilaisuuksia. Hän oli mukana suomalaisten ja virolaisten rakastamassa television Naapurivisa-ohjelmassa ja tapasi Sävelsilta-ohjelmassa muun muassa Laila Kinnusen ja lauloi duettoa Monica Aspelundin kanssa. 

Hän ystävystyi elokuvaohjaaja Mikko Niskasen kanssa ja tutustui kaikkien pelkäämään Helsingin Sanomien musiikkikriitikko Seppo Heikinheimoon.

– Musiikkielämän hirmu Heikinheimo kehui johtamani Mahler-konsertin. Myöhemmin hän järkyttyi sydänjuuriaan myöten, kun kerroin johtaneeni myös radion viihdeorkesteria ja soittaneeni jatsia.

Lähes kahtasataa orkesteria johtanut, neljässäkymmenessä maassa työskennellyt ja seitsemän maan ylikapellimestarina vaikuttanut Eri Klas ei ole pelännyt koskaan raja-aitojen yli loikkimista. 

Suuren taiteilijan ei tarvitse pukeutua korkeakulttuuriseen ylimielisyyteen. 

Tulevan vaimonsa Arielin Eri Klas näki ensimmäistä kertaa, kun tämä tuli nuorena tyttönä hänen kotiinsa pianotunnille. Opettajana toimi Eri Klasin äiti Anna Klas. 

– Panin jo silloin merkille Arielin kauneuden, Eri Klas sanoo.

Ehti kulua monta vuotta ja parikin avioliittoa ennen kuin Ariel ja Eri kohtasivat toisensa jälleen. Se tapahtui Suomen Turussa. Virolaissyntyinen Ariel työskenteli Turun kaupunginteatterissa orkesterin pianistina. Kahden tyttären, Angelikan ja Marionin, yksinhuoltaja Ariel oli myös vapaa rakastumaan. 

– Ihastuin Eriin jo nuorena tyttönä. Suurin unelmani oli päästä joskus hänen kanssaan treffeille. 

He oivalsivat, että aikaa yhdessäoloon oli nyt koko elämä. Ratkaiseva tapaaminen osui vuoteen 1992, ja pariskunta käyttää siitä nimeä ”Turun tauti”. 

Treffien 20-vuotisjuhlaa voidaan viettää tänä vuonna, sillä Eri ja Ariel Klasin häitä juhlittiin Tallinnassa vuonna 1993. 

– Otin Arielin tyttäret huomaani. Marion oli vasta 11-vuotias, Angelika 19, Eri Klas sanoo.

Ariel Klasin tie musiikin maailmaan alkoi jo 5-vuotiaana. Hän kävi lasten musiikkikoulua, mikä johti opiskeluihin musiikkiakatemiassa ja myöhemmin pianistin uralle.

Kun Ariel Klas tapasi Erinsä, hän teki ratkaisevan päätöksen matkustaa miehensä mukana ympäri maailmaa. 

Ariel Klas sanoo, että jokaisen miehen takana on nainen. Pianolehtori ja musiikin maisteri ei ole ratkaisujaan katunut.

– Jäin sivuun omalta pianistin uraltani, mutta olen voinut auttaa tyttäriäni ja miestäni heidän urallaan. Erin mukana olen päässyt Australiaan, Amerikkaan, Kanadaan ja vaikka mihin. 

Ariel Klas on samaan aikaan työskennellyt Suomessa ja Virossa kiinteistöalan konsulttina ja luontaistuotteiden maahantuojana.

– Muista töistäni huolimatta tämä perhe on musiikilla myrkytetty, ja matkalaukut ovat aina pakattuna.

Eri Klas jatkaa vaimonsa ajatusta: 

– Ariel on perheemme pilotti, me muut olemme matkustajia! 

– Minun naistrioni, sanoo Eri Klas hellästi vaimostaan Arielista ja tytärpuolistaan Marionista ja Angelikasta. 

Tallinnassa syntynyt Angelika Klas ja Turussa syntynyt Marion Melnik saivat jo lapsina sellaisen tartunnan musiikista, että olisi ihme, jos heistä ei olisi tullut musiikin ammattilaisia.

– Vanhemmat antavat lapsilleen mitä osaavat. Me saimme Marionin kanssa musiikin. Saman perinnön haluamme mieheni Sebastianin kanssa antaa pojallemme, Angelika Klas sanoo.

Häneen vaikutti voimakkaasti myös äidin työpaikka: Turun kaupunginteatteri.

– Se oli lempparipaikkani, mutta pianotunneista taistelimme äidin kanssa. Olemme voimakastahtoisia.

Lapsuuden musiikkikoulutus kantoi hedelmää, ja Eri Klas kannusti Angelikaa eteenpäin uralle.

– Eri sanoi, että minun kannattaa pyrkiä Sibelius-Akatemiaan. Ja äitihän on perheemme leijonaemo ja liikkeellepaneva voima.

Angelika Klas on Suomen karismaattisimpia sopraanoja. Hän on esiintynyt Suomessa ja ulkomailla useissa oopperaproduktioissa. Viimeisin aluevaltaus on argentiinalainen tango, jota hän esittää yhdessä muun muassa Tanguedia Quintetin ja Guardia Nuevan kanssa.

Marion Melnik on tämän perheen hiljaisin jäsen, mutta luo vahvasti omaa laulajanuraansa. Lyyrinen sopraano opiskeli sisarensa tavoin Sibelius-Akatemiassa ja valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2008. Jo viittä vuotta aikaisemmin hän oli Timo Mustakallio -laulukilpailun nuorin finalisti.

Siksi onkin hupaisaa, että hän kertoo laulaneensa pikkutyttönä nuotin vierestä.

– Oopperan lapsikuoroon pääsin 11-vuotiaana. 15-vuotiaana olin Savonlinnan Oopperajuhlien toimistossa kesätöissä, mutta iltaisin korvani olivat oopperaesityksissä. Myöhemmin nousin itse Olavinlinnan lavalle solistina.

Eri Klas kertoo, miten hän vei Marionin katsomaan Lontoossa Sunset Boulevard -musikaalin ennakkoesitystä. 12-vuotias tyttö nyki hänen lahjettaan ja pyysi ostamaan musikaalista tehdyn levyn.

– Aika pian Marion osasi ulkoa kaikki musikaalin roolit, laulut ja repliikit!

Angelika Klas sanoo, että Eri on ollut hänelle ja Marionille neuvonantaja numero yksi.

– Silti on ollut tärkeää kuunnella myös itseään ja seurata omaa tietään.

Eri Klasilla on takanaan pitkä liitto Estonia-teatterin kanssa. Arielinsa kanssa hän on ollut naimisissa kaksikymmentä vuotta, mutta Estoniansa kanssa jo viisikymmentä.

– Sekin on ollut onnellinen avioliitto. Olen työskennellyt siellä taiteellisena johtajana, ylikapellimestarina ja nyt hallituksen puheenjohtajana. Ensi syksynä talo juhlii satavuotisiaan.

Estonia rakennettiin alun perin puheteatteriksi. Talon piirsi Wivi Lönn, ensimmäinen suomalainen naisarkkitehti. Virolainen Peep Jänes ehti jo suunnitella takavuosina uuden rakennuksen, haaveena oli saada akustisesti hyvin soiva oopperatalo.

– Moskovasta oli jo saatu lupa, mutta hanke kaatui siihen, että tontilla kasvoi suojeltava puu. Niin tai näin, meidän virolaisten ja suomalaisten on aina yritettävä tulla toimeen venäläisten kanssa. Sukupolveni opiskeli pakkovenäjää, ja siitä on ollut paljon hyötyä suhteissani venäläiseen musiikkimaailmaan, Eri Klas sanoo. 

Niin tiukka venäläisten suuntaan hän kuitenkin oli, ettei ottanut vuonna 1991 vastaan Mihael Gorbatšovin hänelle myöntämää ystävyyden prenikkaa.

– Tankit olivat juuri tukahduttamassa Liettuan kansannousua.

Sama kunnianosoitus Klasille myönnettiin 2011. Sen antoi presidentti Dmitri Medvedev, eikä kapellimestarin tarvinnut enää kieltäytyä kunniasta. ●

Teksti Liisa Talvitie, kuvat Kari Kaipainen

Juttu on julkaistu Avussa nro 20/2013

Julkaistu: 26.2.2016