Miksi elinkautisvanki oli avovankilassa ja pääsi lomalle? Sitä ihmeteltiin, kun Hyvinkään vuoden 2012 ammuskelusta elinkautiseen tuomittu mies jäi palaamatta vankilomaltaan avovankilasta lokakuun puolivälissä.

Iltapäivälehtien mukaan karkulainen napattiin nopeasti Helsingin Rautatieasemalta sen jälkeen, kun hänen valvontapantansa oli havaittu lakanneen toimimasta.

Karkuri tuomittiin aikanaan kahdesta murhasta, seitsemästä murhan yrityksestä ja vaaran aiheuttamisesta elinkautisen vankeustuomioon. Hän suoritti tuomionsa loppuosaa Helsingissä Suomenlinnan saaren avovankilassa.

Suomen lakien mukaan elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomittu, alle 21-vuotiaana rikoksensa tehnyt vanki voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan, kun hän on ollut vankilassa 10 vuotta. Hyvinkään murhaajalle tämä tulee täyteen vuonna 2023.

Ennen ehdonalaiseen vapauteen päästämistä vanki voidaan määrätä valvottuun koevapauteen.

Rikosseuraamuslaitoksen yleisenä strategiana on nykyään vankien sijoittaminen ”avoimempiin olosuhteisiin” sekä heidän vapauttamisensa vaiheittain.

Rikosseuraamuslaitoksen vuosikirjan 2019 mukaan viime vuoden lopulla suljetuissa vankiloissa oli vangeista 67 prosenttia, avovankiloissa tai avovankilaosastoissa 33 prosenttia.

Ensimmäinen edellytys avolaitokseen pääsylle on vangin päihteettömyys ja sen valvontaan suostuminen. Rikosseuraamuslaitos arvioi vangin taustatietoja ja vankila-aikaista käyttäytymistä miettiessään, sopeutuuko henkilö avolaitokseen ja siellä pysymiseen.

Vangille voidaan myöntää poistumislupa, eli loma sen jälkeen, kun vankilassaoloajasta on kulunut kaksi kolmasosaa. Lomaa saa korkeintaan kolme vuorokautta kahdessa kuukaudessa.

Lomalle päästettyä vankia valvotaan niin sanotulla jalkapannalla, eli nilkkaan laitettavalla elektronisella seurantalaitteella. Hyvinkään murhaajan sanotaan katkaisseen pantansa, mikä on näkynyt välittömästi vankilan valvomossa. Mikäli vanki ei ole vastannut valvontapuhelimeensa, hänestä on tehty etsintäkuulutus poliisille.

Avolaitoksesta poistumista tai lomalta palaamatta jäämistä ei käsitellä karkaamisena. Vangille voidaan määrätä kuripitorangaistuksena yksinäisyysrangaistusta eli eristämistä muista vangeista enintään 10 vuorokautta. Lisäksi vanki siirretään takaisin suljettuun vankilaan.

Vuonna 2019 vankiloista karkasi kuusi henkilöä, ja avolaitoksista poistui luvatta 38 vankia.

Olot Suomen vankiloissa ovat maailman huippua. Heinäkuussa avautuneessa Jyväskylän uudessa avovankilassa vankilaa eivät ympäröi muurit, vaan pihalla on Jopo-polkupyöriä yhteiskäyttöön. Vangit kulkevat huoneisiinsa avaimillaan, ja heillä on käytössään vankilan antamat kännykät, jotka laitetaan yöksi säilöön.

Marraskuussa avattavassa Hämeenlinnan suljetussa ”älyvankilassa” naisvankeja puolestaan kannustetaan opiskelemaan, ja jokaisessa sellissä on tietokone. Vankilan ikkunoissa ei ole kaltereita, vaan laserjärjestelmä valvoo ikkunoita. Turvakameroita vankilassa on 200.

Hyvinkääläinen kansanedustaja, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri (ps.) on tehnyt lakialoitteen vankien luvattomien poistumisien kriminalisoimisesta.