Meillä on kaksi täysi-ikäistä lasta. Viime kevään ylioppilaamme suorittaa nyt siviilipalvelustaan, ja kuopuksen ylioppilaskirjoitukset ovat loppusuoralla. Perheessämme jännitetään ensin kirjoitusten tuloksia ja sitten sitä, pääseekö tytär opiskelemaan syksyllä. Pojalle siviilipalveluspaikka avautui vasta puoli vuotta kirjoitusten jälkeen, joten opintoihin pyrkiminen siirtyi vuodella.

Tänään alkava hallituksen kehysriihi pyrkii muun muassa työurien pidentämiseen. Eläkeikärajan nostosta, kotihoidontuen leikkauksista ja sai-rauslomasäännöksistä kiistellään, mutta siitä kaikki tuntuvat olevan yhtä mieltä, että nuoret täytyy saada nykyistä nopeammin opiskelemaan ja sitä kautta työelämään.

Suomessa yliopisto-opiskelu aloitetaan noin 22-vuotiaana. Kauemmin opiskelupaikan saamiseen Euroopassa menee vain sveitsiläisillä, norjalaisilla, turkkilaisilla ja tanskalaisilla. Esimerkiksi belgialaisnuoret aloittavat korkeakouluissa keskimäärin 19-vuotiaana.

Viime kesänä pelkästään Helsingissä 800 peruskoulunsa päättänyttä nuorta jäi ilman lukio- tai ammattikoulupaikkaa.

Nyt on aika pelastaa peruskoulun päättävät nuoret syrjäytymiskierteestä jatkokoulutuksen piiriin. Uusille ylioppilaille tulee avata riittävästi opiskelupaikkoja. Armeijaan ja siviilipalvelukseen on päästävä heti lukion jälkeen. Näillä eväillä niitä Suomen tarvitsemia työtunteja saadaan.