Apu

Muista helliä muistiasi!



Muista helliä muistiasi!

Etenevien muistisairauksien riskiä voi pyrkiä pienentämään arkisilla valinnoilla. Muistiaan kannattaa huoltaa jo nuorena, mutta iäkkäänäkään ei ole liian myöhäistä aloittaa esimerkiksi liikuntaa. Siitä on apua jo sairastuneillekin.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat 123rf

Mitä sinulle jäisi jäljelle, jos muistosi pyyhkiytyisivät pois? Muisti on ainutkertainen, ja siihen kätkeytyy koko elämäsi ja identiteettisi: mitä olet kokenut ja miksi olet sinä.

– Uuden sydämenkin voi saada, mutta aivoja ei voi vaihtaa. Siitä syystä niistä kannattaa pitää

huolta kaiken ikää, toteaa asiantuntija Heidi Härmä Muistiliitosta.

Etenevään muistisairauteen sairastuu vuosittain noin 13 000 suomalaista. Yhteensä heitä on lähes

130 000. Ikä on suurin riskitekijä, mutta etenevä muistisairaus voi puhjeta jo varhaisessa keski-iässä.

Yleisimmät dementiaoireita aiheuttavat etenevät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen muistisairaus, Lewyn kappale -tauti ja otsa-ohimolohkorappeumasta

johtuva muistisairaus.Myös Parkinsonin tauti voidaan laskea eteneviin muistisairauksiin

sen mahdollisesti aiheuttamien tiedonkäsittelyvaikeuksien vuoksi.

Näitä sairauksia on hyvä päästä hoitamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Muun muassa Alzheimerin taudin lääkityksestä on sitä suurempi hyöty, mitä varhaisemmassa vaiheessa lääkitys päästään aloittamaan. Tämän vuoksi kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle mieluummin aikaisin kuin myöhään.

Lääkäriin on syytä hakeutua, kun muistivaikeudet alkavat haitata arkea toistuvasti

– etenkin, kun huomaat omassa tai läheisesi muistissa muutoksen verrattuna entiseen.

– Hakeudu tutkimuksiin, kun unohdat toistuvasti muutakin kuin ihmisten nimiä, esimerkiksi sovittuja tapaamisia. On syytä hakeutua tutkimuksiin, jos esimerkiksi autoa ajaessasi joudut miettimään, minne olet menossa, tai jos et muista, miten olet tullut johonkin paikkaan, neuvoo Muistiliiton Härmä.

Muistisairaudet eivät suoranaisesti periydy, mutta riski niihin voi periytyä. Jos suvussa on useita, jotka ovat sairastuneet samaan muistisairauteen – varsinkin alle 65-vuotiaana – kyse voi olla perimän vaikutuksesta.

Muistisairauksien merkittävimpiä riskitekijöitä ovat kuitenkin ikä, kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes, vähäinen liikunta, B12-vitamiinin puutostilat ja stressi.

Muistioireet kuitataan usein niin, että ne kuuluvat ikääntymiseen. Muisti toki muokkautuu koko elämämme ajan, mutta on virheellistä ajatella, että se kokonaan katoaisi ikääntyessä.

Muistisairauksien ehkäiseminen kannattaa aloittaa jo nuorena, mutta myöhäistä se ei ole missään iässä. Esimerkiksi säännöllisen liikunnan tiedetään ylläpitävän iäkkäiden ja jo sairastuneidenkin toimintakykyä.

– Säännöllinen liikunta on hyvä asia lapsesta saakka, koska liikunta bodaa muistia kaiken ikää. Syksyllä esimerkiksi julkaistiin suuri Tanskassa tehty tutkimus, jonka mukaan koulumatkojen käveleminen paransi lasten keskittymiskykyä useaksi tunniksi.

Henkilöautolla tai julkisilla kulkuneuvoilla kouluun saapuneet lapset pärjäsivät huonommin keskittymistä mittaavassa testissä kuin omia jalkojaan käyttäneet. Tanskassa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana lähes 20 000 koululaista.

Etenevien muistisairauksien sairastumisriskiä voi itse pyrkiä pienentämään, koska sairauksien syntyyn vaikuttavat voimakkaasti elämäntavat.

– Sairastumisen riskiä voi pyrkiä pienentämään yksinkertaisilla arjen valinnoilla, Härmä sanoo.

Muistia huoltavat elämäntavat, kuten liikunta sekä terveellinen ja monipuolinen ravitsemus,

ovat hyväksi myös kokonaisterveydelle. Tämä on tärkeää, koska muun muassa sydän- ja verisuonitaudit sekä tyypin 2 diabetes ovat muistisairauksien riskitekijöitä.

Tärkeää on välttää liiallista painoa. Äkkiseltään luulisi, ettei ylipaino vaikuta muistiin. Todellisuus on toinen. Ylipaino altistaa sydän- ja verisuonisairauksille sekä tyypin 2 diabetekselle, jotka molemmat lisäävät riskiä sairastua etenevään muistisairauteen.

Esimerkiksi runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ruokavalio saattaa lisätä Alzheimerin taudissa tyypillisten amyloidiplakkien määrää aivojen muistikeskuksessa. Plakit tuhoavat hermosoluja ja aiheuttavat vähitellen muistin heikkenemistä.

On myös erittäin tärkeää syödä säännöllisesti. Verensokeriarvojen ei tarvitse olla edes viitearvojen yläpuolella, kun ne jo vaikuttavat aivojen hyvinvointiin. Viime syksynä julkaistun tutkimuksen mukaan pelkkä ylärajoilla oleva verensokeri voi surkastuttaa aivoja ja heikentää muistia.

Verensokeri voi olla koholla laihallakin ihmisellä. Verensokeri pidetään terveellisissä lukemissa syömällä terveellisesti ja säännöllisesti sekä liikkumalla riittävästi.

*****

Suosi ja vältä – näin ehkäiset muistihäiriöitä

Suosi:

+ Utelias asenne. Utelias ei sammaloidu, vaan säilyttää henkisen vireytensä. Sosiaalinen

kanssakäyminen ja verkostot pienentävät sairastumisriskiä.

+ Hyvät rasvat. Suosi hyviä rasvoja, kuten omega-3-rasvahappoja sisältävää rypsiöljyä, pellavansiemenöljyä ja pähkinöitä. Syö rasvaista kalaa 3–4 kertaa viikossa.

+ Aktivointi ja lepo. Aivot eivät kulu käytöstä. Anna aivoille pähkinöitä purtavaksi. Toisaalta

ne tarvitsevat myös lepoa toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Nuku 7–9 tuntia yössä.

+ Pääoman suojaaminen. Kypärä. Kypärä. Ja kypärä. Kallovammat altistavat muistisairauksille.

+ Liikunta. Harrasta liikuntaa säännöllisesti, mielellään päivittäin. Suomalaisen tutkimuksen mukaan jo kaksi kertaa viikossa tapahtuva ja puoli tuntia kestävä liikunta vähentää muistisairauden riskiä 50 prosentilla. Vielä ehdit mukaan Muistiliiton Liiku muistisi hyväksi! -kampanjaan. Liikkumaan kannustava kampanja päättyy Aivoviikkoon, eli se kestää 17. maaliskuuta saakka.

Vältä:

– Stressi ja masennus. Stressi altistaa alakulolle ja alakulo sekä stressi masennukselle.

Masennus ja stressi ovat etenevien muistisairauksien riskitekijöitä. Satunnainen stressi tekee aivoille hyvää, ja ajoittainen suru kuuluu elämään, mutta pitkään jatkuessaan kierre on syytä katkaista itselle parhaiten soveltuvalla tavalla.

– Kovat rasvat. Vähennä tyydyttyneen rasvan määrää ruokavaliostasi vähentämällä siitä

eläinrasvaa. Käytä proteiinin lähteenä siipikarjaa, kalaa, papuja ja herneitä sekä vähärasvaisia maitotuotteita. Kovien rasvojen runsas käyttö voi altistaa sydän- ja verisuonisairauksille, jotka ovat

myös muistisairauksien riskitekijöitä.

– Tupakka ja humala. Humalahakuisen juomisen ja tupakoinnin tiedetään lisäävän muistisairauksien riskiä.

– Maton alle lakaiseminen. Älä laita muistivaikeuksia ikääntymisen piikkiin. Kannattaa

mieluummin käydä lääkärillä ajoissa kuin vähätellä oireita.

– Yksipuolinen ravinto. Niukkaravinteinen ruoka altistaa ylipainolle ja sille, ettet saa kaikkea

kehosi ja mielesi tarvitsemia aineosia. Syö muun muassa runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja.

Lisää tietoa: www.muistiliitto.fi

*****

Testaa oletko riskiryhmässä

Mikä on riskisi sairastua muistisairauteen seuraavan 20 vuoden aikana? Tämä riskitesti on tarkoitettu keski-ikäisille (39–64- vuotiaille) ennustamaan muistisairauteen sairastumisen riskiä

seuraavan 20 vuoden aikana. Valitse jokaisesta kohdasta vastaustasi vastaava pistemäärä ja laske lopuksi pisteet yhteen.

1. Ikä:

39–46 vuotta (0 p.)

47–53 vuotta (3 p.)

54–64 vuotta (4 p.)

2. Koulutus:

10 vuotta tai enemmän (0 p.)

7–9 vuotta (2 p.)

0–6 vuotta (3 p.)

3. Systolinen eli yläverenpaine:

139 mmHg tai alempi (0 p.)

140 mmHg tai korkeampi (2 p.)

4. Kokonaiskolesteroli:

6,5 mmol/l tai vähemmän (0 p.)

6,6 mmol/l tai enemmän (2 p.)

5. Vanhemmilla tai sisaruksilla muistisairaus:

Ei (0 p.)

Kyllä (1 p.)

6. Painoindeksi: (paino kiloina : pituus metreinä × pituus metreinä)

30 kg/m2 tai pienempi (0 p.)

31 kg/m2 tai suurempi (2 p.)

7. Liikunta: (vähintään 30 minuuttia viidesti viikossa):

Aktiivinen (0 p.)

Ei-aktiivinen (1 p.)

Jos saat pisteitä 9 tai enemmän, kannattaa omilla aktiivisilla valinnoilla pyrkiä laskemaan muistisairauteen sairastumisen riskiä. Yhdenkin riskitekijän karsiminen saattaa pienentää

muistisairauden riskiä tuntuvasti.

Risktesti tulos      Myöhäisiän muistisairauden todennäköisyys      Muistisairauden riski %

0–5                        hyvin pieni                                                                1,0

6–7                        pieni                                                                            1,9

8–9                        hieman lisääntynyt                                                  4,2

10–11                    jonkin verran lisääntynyt                                        7,4

12–15                    selvästi lisääntynyt                                                  16,4

Lähde: www.muistiliitto.fi. Muistitesti on sovellus vuonna 2006 Lancet Neurology -tiedejulkaisussa julkaistusta muistitestistä, jonka kehittivät Miia Kivipelto & co.

Teksti Taru Jussila

Kuvat 123rf

Juttu on ilmestynyt Avun numerossa 06/13.

Julkaistu: 29.8.2013