Apu

Miten Suomi saa päästöt laskuun? – Metsänomistajia ei palkita riittävästi siitä, että metsiä ei hakata, arvioi Sitran tuore selvitys

Miten Suomi saa päästöt laskuun? – Metsänomistajia ei palkita riittävästi siitä, että metsiä ei hakata, arvioi Sitran tuore selvitys
Suomen on raivattava tieltään esteitä, jos päästöjä halutaan painaa niin alas, että lämpeneminen pysyy kurissa. Sitran selvitys perää selkeämpää johtajuutta ja palkitsemista hiilensidonnasta.
Julkaistu: 29.8.2021

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Miten tavoitteeseen ja siitä eteenpäin päästään? Siihen tarjoaa vastauksia tuore Sitran selvitys.

Hiilineutraaliudesta on linjattu istuvan hallituksen ohjelmassa. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että Suomen hiilinielut, kuten metsät, sitovat ilmasta yhtä paljon hiilidioksidia kuin sitä sinne päästävät Suomen eri päästölähteet, kuten teollisuus, liikenne ja asuminen.

Sellaiseen päästöleikkaukseen pitää pystyä, jos Suomi haluaa osaltaan tavoitella maapallon lämpenemisen pitämistä noin puolessatoista asteessa. Hiilineutraalius on vain välitavoite, sillä sen saavuttamisen jälkeen Suomesta olisi tehtävä hiilinegatiivinen, eli maan hiilinielujen on sidottava ilmakehästä enemmän hiiltä kuin maa sitä ilmaan päästää.

– Suomella on oikein hyvät mahdollisuudet saavuttaa ne tavoitteet aikataulussa, sanoi Sitran asiantuntija Mariko Landström selvityksen julkistamistilaisuudessa viime viikon lopulla.

Se vaatii ponnistelua kaikilla aloilla ja korjausliikettä nykymenoon, arvioidaan kirjallisuuskatsaukseen ja noin sadan asiantuntijan haastatteluun perustuvassa selvityksessä.

Päästövähennysten esteet

Esteinä päästövähennysten tiellä on muun muassa se, ettei päästöjen vähentämisestä tai niiden sitomisesta palkita riittävästi, esimerkiksi metsänomistajille pitäisi korvata hiilen sitomisesta metsiin, jos metsiä ei hakata.

Nykyinen sähköverkkokaan ei edistä nopeaa siirtymistä vähemmän päästävään tekniikkaan.

Liikenteen sähköistymisen lisäksi hieman kauempana tulevaisuudessa odottaa luultavasti pitkälti vetykäyttöinen talous, ja sekin tarvitsee tuekseen kunnollisen infrastruktuurin.

Ongelma on sekin, ettei Suomesta löydy riittävää johtajuutta vähäpäästöisemmän linjan vetämiseen. Päästöjen lisäksi myös hiilinieluille pitäisi olla selvät tavoitteet.

– Yrityksillä on kykyä ja valmiuksia tehdä enemmän kuin päättäjät ovat niiltä edellyttäneet, kansallisen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen sanoi selvityksen julkaisutilaisuudessa.

2 kommenttia