Apu

Miten käy saimaannorpan? Suomen luonnonsuojeluliitto: "Vahvempi kanta kestäisi lauhat talvet paremmin"

Miten käy saimaannorpan? Suomen luonnonsuojeluliitto: "Vahvempi kanta kestäisi lauhat talvet paremmin"
Saimaannorpan kanta on kasvanut hiljalleen, mutta viime talven kaltaisia oloja se ei välttämättä kestä. Lämpenevässä maailmassa kannan kuolleisuutta pitäisikin vähentää, sanoo asiantuntija.

Saimaannorpalle alkuvuosi oli kurja. Talvi jäi käytännössä tulematta Saimaan eteläosiin. Norppa tarvitsee onnistuneeseen pesimiseen sekä jäätä että lunta, joten talvettomat talvet ovat sille uhka. Miten käy, kun ilmasto lämpenee ja leutoja talvia tulee entistä useammin?

Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-koordinaattori Kaarina Tiainen kertoo, että viime talvi oli niin onneton, etteivät vapaaehtoiset saaneet kolattua edes apukinoksia norpan pesinnän tueksi joka paikassa Saimaalla.

– Talvi oli tutkijoiden mukaan vaikein tähän mennessä. Paikoin ei ollut jäätäkään. Poikasia kuoli tavallista enemmän.

Tiaisen mukaan varmuutta kevään kuuttimäärästä ei kuitenkaan saatu, sillä Saimaan jäät lähtivät aikaisin sieltäkin, minne niitä tuli. Siksi pesälaskentojakaan ei päästy tekemään monissa paikoissa.

Kanta kasvanut hiljalleen

Saimaannorpan tilanne on viimeisen kymmenen vuoden ajan parantunut. Kanta on kasvanut hiljalleen ja viime vuonna saavutettiin 400 norpan rajapyykki. Tiainen muistuttaa, että tämä koko maailman saimaannorppakanta on edelleen kovin pieni.

Lisäksi norpat ovat hajallaan pitkin sokkeloista Saimaata. Sen vuoksi ne ovat jakautuneet toisistaan paljolti erillään eläviin osakantoihin, joista jotkin ovat hyvin pieniä. Se lisää koko norppapopulaation haavoittuvuutta.

Pyydyskuolleisuutta on vähennettävä

Mitä ihminen sitten voi tehdä, jottei saimaannorppa katoa ilmastokriisin lämmittämästä maailmasta? Tiaisen mielestä norppapopulaatiota pitäisi pyrkiä vahvistamaan mahdollisimman nopeasti. Suurempi norppaväki kestäisi useammin tulevat huonot talvet paremmin.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että norppien kuolemia kalanpyydyksissä pitää vähentää edelleen. Verkkorajoitusten ja valistusten avulla on päästy nykyiseen hitaaseen kasvuun. Mutta jos norppien kuolemat pyydyksiin saataisiin kitkettyä kokonaan, kanta voisi kasvaa jopa kaksi kertaa nykyistä nopeammin, Tiainen arvioi.

Valitettavasti myös pyydystilanne näyttää heikentyneen. Tänä kesänä Saimaan kalastusrajoitusalueelta on löytynyt aiempaa enemmän kiellettyjä, löyhänieluisia katiskoja. Jos katiskassa ei ole tiukkaa nielua, kuutti voi uida sinne sisään kalojen perässä ja hukkua.

–Oli yllätys, että näitä löytyi nyt valvonnassa keskeisillä norppa-alueilla. Kun löyhänieluiset katiskat kiellettiin, siitä tiedotettiin laajasti, ja niiden määrät vähenivät. Tiedottamisesta ei siis saisi löysätä. Kalastuksen pariin tulee kuitenkin koko ajan myös uusia ihmisiä.

Julkaistu: 27.7.2020
Kommentoi »