Monilahjakkuus

”Viiksekäs nahkamies on nyt jo kliseiseksi muuttunut homokarikatyyri. En tiennyt ennen elokuvaa, että Laaksonen keksi hahmon täysin itse. Laaksonen oli myös musikaalisesti lahjakas ja johti rintamalla kuoroja. Sodan jälkeen hän pääsi Sibelius-Akatemiaan ja työskenteli 12 vuotta pianistina Ravintola Palacessa.”

Tuotteliaisuus

”Laaksonen oli pedantti piirtäjä. Kun hän työskenteli 60-luvulla McCann-piirtämön pomona, hän keskittyi öisin piirtämiseen. Los Angelesissa hän työskenteli rutinoituneesti työhuoneella. Tuotanto on valtava, eikä rajoitu Tom of Finland -kuviin. Laaksonen maalasi ja teki tilaustöitä esimerkiksi ravintoloiden seiniin. On arvioitu, että maailmasta löytyy vielä 3500 Laaksosen teosta, ja 1500 piirustusta on kadonnut.

Bisnesajattelun puuttuminen

Laaksoselle oli tärkeää, että töissä on käytetty hyvää painomustetta ja laadukasta paperia. Hän ei kuitenkaan, ainakaan uransa alussa, osannut antaa piirustuksilleen arvoa. Hän antoi teoksiaan ilmaiseksi niille, jotka pyysivät. Myöhemmin häntä harmitti, kun piirustukset levisivät huonolaatuisina kopioina ympäri maailmaa. Vuonna 1979 Durk Dehnerin kanssa perustetun Tom of Finland Companyn ansiosta Laaksonen kykeni elättämään itsensä taiteellaan.

Myönteinen Suomi-kuva

Syksyllä luin väitteitä, ettei kukaan ole levittänyt niin myönteistä Suomi-kuvaa kuin Saara Aalto on X-factorissa, mutta Laaksonen teki yhtä merkityksellistä työtä jo vuosikymmeniä sitten. Hän piirsi kuviiinsa usein kansallismaisemia, järviä, peltoja ja metsiä. Miehet nauttivat toisistaan ulkona eivätkä pimeässä piilossa, mikä oli maailmanlaajuisesti poikkeuksellista ja uutta. ■