Apu

Mitä olen oppinut: Ari ”Zico” Hjelm



Mitä olen oppinut: Ari ”Zico” Hjelm

Entinen huippujalkapalloilija Ari ”Zico” Hjelm, 52: "Oman harjoittelun arvon tajusin, kun potkin tuntikausia palloa kotipihan autotallien oviin."
Teksti Hannu Koskela

Kuopuksena ja ainoana poikana viisilapsisessa perheessä sain aina kaiken viimeisenä. Onnekseni neljä siskoani opettivat tiskaamaan ja imuroimaan. Siskojen opettamasta tanssitaidosta hyödyin myös jalkapallossa. Tanssi jos mikä on rytmilaji.

Vanhemmiltani opin rehellisyyttä, rohkeutta ja oikeudenmukaisuutta.

Äiti paistoi minulle lettuja ja teki töihin lähtiessäni eväät. Siskot nimittelivät minua äidin lellikkipojaksi. Nyt olen iloinen, kun äiti voi nauttia saavutuksistani.

Lapsena treenasin verkkoaidatussa ”kanahäkissä” jääkiekkoa, koripalloa sekä jalkapalloa ja kasvoin monilahjakkuudeksi.

Oman harjoittelun arvon tajusin, kun potkin tuntikausia palloa kotipihan autotallien oviin. Jalkapallon pyöritys, tekniikka, brassiesikuvat ja kansainvälinen suosio kiinnostivat. Jääkiekon fyysisestä pelaamisesta en pitänyt.

Kun valitsin jalkapallon 15-vuotiaana, ratkaisuani arvosteltiin. Kiersin 90 maata seuroissa ja lopulta maajoukkueen kapteenina. Pääsin yhteen maailman kovimmista sarjoista, Saksan Bundesliigaan.

Urheilu piti oikeilla  raiteilla, kun tyrkyllä oli huonompiakin reittejä.

Olen nähnyt esikuvani Maradonan elävänä. Hänessä viehätti vahvan karismaattinen olemus. Stara oli rohkea ja uskottava.

Vanhemman poikani kanssa jutellessa avoimuuden edessä ei ole mitään estettä. Kun näen hänet Tammelan kentällä Ilveksen paidassa, hän muistuttaa minua: asenne kohdallaan ja kroppa pelissä.

Nuorempi poikani on rohkea ja myös värikäs. Minua puupäätä hän opettaa tietokone- ja puhelinongelmissa. Silloin usein huomaan, kuinka vanha minusta on tullut. Onneksi minusta löytyy kunnianhimostani huolimatta nöyryyttä. Uskallan myöntää, etten sittenkään osaa kaikkea.

Vaimoni Johanna on kampaamoalan yrittäjä. Olen oppinut häneltä yrittäjyydestä. Hän pitää asiat koossa myös kotona. Kun mestaruusvuosinani kävin ylikierroksilla, vaimoni osasi rauhoittaa tilanteen ja suhteuttaa asiat oikeaan mittakaavaan.

Rekrytointeihin ja työvoiman vuokraukseen erikoistuneen Sihti Oy:n asiakkuusjohtajana hyödynnän joukkuepelin osaamista ja suhdeverkostoani.   

Neljänä vuonna Saksassa opin valmentajana menestymisen perusteet: säännöt, kurinalaisuuden, määrätietoisuuden, kovan työn tärkeyden sekä voittamisen palon. Oli loistavaa päästä kasvamaan kotikonnuilta kansainväliseksi tekijäksi.

Mottoni periytyy lapsuudesta: Ole rohkeasti oma itsesi ja avoin uudelle. Kotona opin myös rukoilemaan, ja rukoilen edelleen. Maallisen elämän päätyttyä elämä jatkuu taivaassa. Niin uskon.

Palaan vielä takuuvarmasti valmentajaksi. Enkä silloin hypi minkään pelikirjan ympärillä, vaan tuon viheriöille persoonat sekä ihan uudenlaiset jutut.

Pian jalkapalloilun ystävien maallinen taivas aukeaa. Ei voi olla hienompaa kuin MM-kisat Brasiliassa. Pelé elää, hurmos, samba ja tanssi huumaavat. Jalkapallohan on rytmilaji.

Teksti Hannu JKoskela

Kuva Lehtikuva

Julkaistu: 27.6.2014