Apu

Mitä olen oppinut



Mitä olen oppinut

Juhani Tamminen, 62, kiekkopersoona: "Kateuden olen Suomessa oppinut ottamaan niin, että se tarkoittaa, että olet saanut jotakin aikaiseksi."
Teksti Hannu Koskela

Yrittäjän geenit perin äidiltä. Hän hoiti parturi-kampaamonsa ja kodin, mutta en ikinä kuullut hänen valittavan.

Isäni oli aikansa huippuja aitajuoksussa ja 10-ottelussa. Häneltä opin, kuinka menestys vaatii hivenen lahjakkuutta, ja sitten on vain tehtävä töitä kaveria enemmän.

Kun harjoittelee enemmän, luulee vähemmän! Itse treenasin Parkin kentällä niin isolla asenteella, että kaupunginjohtaja Aleksi Randell voisi nimetä paikan Juhani Tamminen Areenaksi.

Vanhempani vaativat, että koulukin piti hoitaa. Keväällä 1970 sain ensimmäisistä MM-kisoistani Tukholmasta neljä tehopistettä ja valkolakin Puolalan yhteislyseosta.

Kiitän vaativia kieltenopettajiani. Tylsä kielioppi osoittautui lujaksi perustaksi. Puhun kuutta kieltä ja olen kirjoittanut kymmenen kirjaa.

Jo juniorina opin, että hyväksi pelaajaksi oppii pelaamalla. Hyväksi bussimatkustajaksi vastaavasti oppii bussissa istumalla.

Oppi-isäni on ammattimaisesti treeniin satsannut älykkö Juhani Wahlstén. Hän pelasi eri lailla, uskalsi olla erilainen.

17.12.1971 Suomi voitti ensi kertaa Punakoneen. Olin jo vuosia mielessäkin kerrannut, miten leikkaan keskelle ja ammun. Palkinnon sain, kun 40-senttinen kuti upposi takakulmaan ja samalla lopetti maalivahtilegenda Viktor Konovalenkon uran.

Peli on elämä pienoiskoossa. Ole hyvä pelille, se on hyvä sinulle. Tee jokaisesta päivästäsi mestariteos.

Taannoinen burnout oli puolen vuoden helvetti, kun jo valmiiksi paineisessa tilassa yritin nykäistä vielä yhden vaihteen päälle. Pian nukuin vain unilääkkeiden avulla ja olin pöhnässä ilman tajun häivää. Mielessäni pyöri vain oma korvaamattomuus.

Kun viikatemies jo raotti kuolemanporttia, tajusin, että vihdoinkin olisi elettävä jokainen päivä kuin se olisi viimeinen.

Vaimo, perhe ja lähimmät ystävät auttoivat, mutta energiani eivät enää palanneet tsemppaamalla. Tärkeintä oli rohkeasti hakea ammattiapua ykkösasiantuntijoilta.

Burnoutista toipumisen edellytys oli irrottaa kaikki köydet. Ydin oli ymmärtää tasapainon merkitys työn, huollon ja levon kesken.

Tein 16 tunnin päiviä kahdeksan tunnin kunnolla. Nyt teen kahdeksantuntisia 16 tunnin kunnossa. Olo on sellainen, että jos maapallossa olisi kahvat, nostaisin.

Talvella 2014 täyttyy 50 vuotta eloa vaimoni Marin kanssa kimpassa. Kesällä juhlistamme yhteistä, onnellista tarinaamme.

Äskettäin syntyi ensimmäinen lapsenlapsi. Kun otin tytön syliini, hetki oli herkempi kuin oman lapsen kanssa. Vaarina iloitsen, kun saan vauvan hymyilemään.

Pyrin parhaani mukaan olemaan oma itseni, mutta silti huomioimaan muut.

Kateuden olen Suomessa oppinut ottamaan niin, että se tarkoittaa, että olet saanut jotakin aikaiseksi. Uskon ja pelon väliltä valitse uskon, uskon itseeni.

Teksti Hannu Koskela

Kuva Juha Sinisalo

Julkaistu: 8.5.2013