Apu

Mitä nyt, Liike Nyt? – suomalaisen politiikan uusi tulokas on yhä salaperäinen tapaus

Mitä nyt, Liike Nyt? – suomalaisen politiikan uusi tulokas on yhä salaperäinen tapaus

Politiikan uusi tekijä on kova markkinoimaan, mutta sen todelliset värit ja tavoitteet ovat yhä mysteeri ja johtohahmojen puheet ympäripyöreitä.
Teksti Valtteri Mörttinen
Kuvat Emmi Korhonen / Lehtikuva
Mainos

Suomalaisten poliittisten vaikuttajien kerho pitää keskustelupaneelia lapsiperheiden ja varhaisteinien edessä Linnanmäellä. On tiistai 29. toukokuuta, ja alkukesän helteet paahtavat yhä.

Paneelin järjestäjä on Hjallis Harkimo. Tilaisuuden juontaa Tuomas Enbuske, ja yleisön puolelta tapahtumia seuraa Mikael Jungner. Näitä kolmea toimijaa yhdistää se, että he kaikki ovat ensiaskeliaan ottavan poliittisen järjestön Liike Nytin perustajajäseniä. Pehmeämpi Suomi -nimeä kantava tapahtuma ei kuitenkaan virallisesti ole liikkeen vaan sen perustajien järjestämä tapahtuma. Liikkeen nimeä ei edes mainita.

Paneelissa istuvat tubettaja Roni Back, popsensaatio Tuure Boelius, jääkiekkoilija Jesse Joensuu, Biisonimafian Kaitsu Rinkinen, lifestyle-bloggari Natalia Salmela ja nettikoomikko Karoliina Tuominen. He keskustelevat kokemuksistaan kiusattuina ja kiusaajina ja siitä, kuinka syrjintää voisi vähentää Suomessa. Rasismi, ahdistelu ja väkivalta saavat yksimielisen tuomion asioina, jotka Suomesta pitää kitkeä pois.

Lopuksi Rinkinen käy jakamassa yleisölle ylävitosia ja Boelius esittää lavalla suosituimpia laulujaan, jotta nuoriso saa sen, mitä tuli tilaisuudesta hakemaan.

Enemmän kysymyksiä kuin vastauksia

Tapahtumaa edeltäneenä iltapäivänä Apu-lehti istui alas Liike Nytin nokkamiesten Harkimon ja Jungnerin kanssa ja yritti päästä tilanteen tasalle.

Liikkeen konkreettinen poliittinen vaikutus rajoittuu toistaiseksi sen ainoaan kansanedustajaan Harkimoon, joka erosi kokoomuksesta huhtikuussa ja muodostaa nykyään sitoutumattoman yhden edustajan eduskuntaryhmän. Yhden edustajan liikkeen vaikutusvalta jää suomalaisessa järjestelmässä olemattomaksi, joten ensi vuoden eduskuntavaalit ovat Nytille todellinen tulikoe.

Harkimo ja Jungner ovat toistuvasti antaneet ymmärtää, että joukko kokeneita poliitikkoja haluaa liittyä liikkeeseen. Samalla he kuitenkin ilmoittavat jatkuvasti, että suurin osa jäsenistä halutaan nimenomaan politiikan ulkopuolelta. Asiantuntijoiden ja niin sanottujen tavallisten ihmisten merkitystä painotetaan erityisesti. Jäseniksi he kutsuvat niitä 10 000:ta ihmistä, jotka ovat toistaiseksi rekisteröityneet mukaan toimintaan liikkeen verkkosivujen kautta.

Rekisteröityneiden jäsenten taustoista tai henkilötiedoista ei ole tehty minkäänlaista kartoitusta.

– Olemme kysyneet heidän sähköpostiosoitteensa. Siinä se taitaa olla. Emme ole halunneet lähteä analysoimaan tai keräämään tarkkaa tietoa, Jungner kertoi.

Samassa keskustelussa hän kuitenkin mainitsi eri yhteydessä, että liittyvien poliitikkojen taustoilla on merkitystä.

– Ei tämä ole avoimet ovet -yhdistys, vaan haluamme varmistaa, että kaikki mahdolliset loikkaajat ovat arvoiltaan sellaisia ihmisiä, jotka vievät tätä eteenpäin.

Harkimo kertoi Avulle, että ensimmäinen harppaus eteenpäin on tapahtumassa, sillä liikkeeseen liittymisestä neuvotellaan parhaillaan Heinolan kaupunginvaltuuston kolmanneksi suurimman ryhmän kanssa. Valtuustoryhmä on ennestään sitoutumaton. Harkimon mukaan paikkakuntia, joissa on liittymishaluisia valtuustoryhmiä, on yhteensä viisi tai kuusi. Hän ei kuitenkaan muistanut haastattelussa tarkemmin, millä paikkakunnilla nämä ryhmät ovat.

Torstaina 7. kesäkuuta neuvottelut Heinolassa olivat hänen mukaansa vieläkin kesken, eikä aiheesta ole tiedotettu sen koommin mitään.

Päivitys 14.6. kello 16.19: Ylen uutisen mukaan Heinolan sitoutumaton ryhmä on sittemmin liittynyt kokonaisuudessaan Liike Nytiin.

Suorempaa demokratiaa ja pehmeämpää Suomea

Liike Nyt on Harkimon mukaan askel kohti suoraa demokratiaa. Järjestelmällä on esikuvia muualla Euroopassa, ja sen perusajatus on, että jäseniksi rekisteröityneet nettityökalun käyttäjät äänestävät oman edustajansa kannan internetin kautta. Kun Liike Nytin listalla toimiva kansanedustaja saa eduskunnassa esityksen äänestettäväkseen, hän katsoo nettipalvelusta, miten jäsenet haluavat hänen äänestävän.

Tällä tavalla päätökset muodostetaan kysymys kerrallaan ilman mitään ennakkoon kirjoitettua ohjelmaa.

Jungner kuvaili kahvilanpöydässä liikkeen tavoitteita ympäripyöreästi:

– Haemme hyvää keskustelukulttuuria – sitä, että ihmiset oikeasti keskustelevat eikä ole vain mielipiteitä. Toinen tavoite on pehmeämpi Suomi. Ja kolmas on suorempi demokratia, mutta nämä kaikki kolme liittyvät toisiinsa.

Täysin ideologiattomasta liikkeestä ei kuitenkaan ole kyse. Nytillä on neljä perusperiaatetta, jotka sen jokaisen jäsenen tulee allekirjoittaa. Nämä perusperiaatteet ovat liikkeen omien verkkosivujen mukaan seuraavat:

1. Jokaisesta on pidettävä huolta.

2. Markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, kunhan sen säännöt ovat reilut.

3. Ilmastonmuutos on totta, ja päätökset on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

4. Yrittäjyys on tehokkain tapa tehdä asioita, jos sille annetaan tilaa.

Liike väistelee ottamasta virallista kantaa konkreettisiin asioihin.

Kysyttäessä, onko liikkeellä minkäänlaista kantaa rasismiin tai maahanmuuttoon, Harkimo vastasi:

– Ei meillä tällä hetkellä vielä mitään ole.

Liike houkuttelee nuoria

Ensimmäinen lause, joka Liike Nytin verkkosivuilla tulee vastaan, kuuluu: ”Ihmiset ovat kyllästyneitä politiikkaan.”

Se on käynyt ilmi muissakin yhteyksissä.

Markkinointistrategia liikkeellä on ainakin selvä. Se haalii joukkoonsa sosiaalisen median nuoria vaikuttajia, jotka Suomen keski-ikäiselle ja vanhemmalle väestölle ovat pääasiassa tuntemattomia.

Kohderyhmänä toimivat täysin yksiselitteisesti ne nuoret, joiden yleisesti ajatellaan olevan poliittisesti passiivisia. Heitä on paljon.

Trendikkään liikkeen suosio saattaa kasvaa kaupungeissa, joissa valtaa pitävät lähinnä kokoomus ja vihreät. Keskustapuolueen hallitsemilla alueilla heidän tulee epäilemättä olemaan vaikeampaa löytää yhteistä säveltä äänestäjien kanssa.

Puoluerekisteriin kuulumaton Liike Nyt muistuttaa markkinointinsa puolesta 1990-luvulla nähtyä nuorsuomalaisten puoluetta, joka kutsui itseään ”puolueitten vastaiseksi puolueeksi”. Nuorsuomalaisilla oli lopulta parhaimmillaan kaksi kansanedustajaa, ja puolueen tarina päättyi viidessä vuodessa.

Mystinen Liike Nyt on suomalaisen politiikan kentällä jälleen uusi tulokas, joka antaa ymmärtää keksineensä pyörän uudelleen. Se, kuinka suureksi liikkeen vaikutusvalta kasvaa, jää nähtäväksi.

Julkaistu: 13.6.2018