Eräs ikäihminen pohti kerran, kuinka vaarallista on kulkea keskisuuren suomalaisen kaupungin keskustan kauppakeskuksessa. Hänen kokemuksensa mukaan siellä on tarkoin katsottava kulkureitit, koska yleiset tilat ovat ”täynnä etelämaalaisten nuorten miesten levottoman näköisiä joukkioita”.

Mietin asiaa. Monta näkökulmaa nousi mieleen. Kauppakeskukset eivät ole tyypillisiä vanhuksiin kohdistuvien rikosten tekopaikkoja, koska niissä on lähes aina silminnäkijöitä ja nauhoittavia valvontakameroita ja yleensä myös järjestyksenvalvojia. Hälyttää ja kuvata voi kännykällä kuka vain, ja poliisi saapuu yleensä hyvin nopeasti toisin kuin syrjäseuduilla.

Etelämaalainen ulkonäkö ja levottomaksi tulkittu olemus on huomattavan huono vaaran merkki, toisin kuin esimerkiksi päihtymys ja uhkailu.

Meluisat tummaihoiset voivat toki olla ryöstelijöitäkin, mutta paljon todennäköisemmin he ovat omassa porukassaan normaalisti ja kenties kulttuurinsa mukaisesti seurallisia ja puheliaita. Jos he ovat lisäksi hurskaita muslimeita, ei väkivallan yleisimmästä riskitekijästä eli alkoholihumalastakaan ole vaaraa. He myös tietävät erottuvansa ulkonäkönsä vuoksi helpommin, mikä vähentää harkitun väkivallan riskiä. Eräissä maahanmuuttajaryhmissä myös vanhuksia kohtaan tunnettu kunnioitus on paljon yleisempää kuin kotoperäisten nuorten joukossa.

Eräät rikostyypit ovat kyllä tietyissä maahanmuuttajaryhmissä jopa huomattavasti yleisempiä kuin kantasuomalaisten joukossa, vieläpä sen jälkeen, kun laskuissa on vakioitu riskiä kasvattava nuori aikuisikä ja miessukupuoli.

Vaaraa punnittaessa on silti varottava niin sanottua yleistämisharhaa. Sellainen harha koskee joskus myös suomalaisia miehiä. Kun aikoinani otsikoin erään kolumnini ”Suomalainen mies ei ole väkivaltainen” ja vieläpä perustelin näkemyksen hyvin selkeästi, tulipa anonyymissä palautteessa rapaa niskaan. ”Hävettää joutua lukemaan tuollaista”, loppui muuan viesti.

Olin vain todennut, että ehdoton valtaosa meistä ei ole lainkaan väkivaltaisia. Vain jotkut ovat.

Suomi ei ole globaalissa vertailussa väkivaltainen vaan keskimääräisen riskin maa, ja väkivaltaa esiintyy hyvin voittopuolisesti vain tietyissä yhteyksissä. Ehkä hyökkäys tuli perheväkivallan uhrilta, joka kokemuksensa vuoksi raivostui ymmärtämättä lukemaansa.

On todettu, että korkeastikin koulutetut vastaavat monia globaaleja ilmiöitä koskeviin kysymyksiin paljon huonommin kuin simpanssit, kun he saavat valita kolmesta hyvin erilaisesta vastauksesta. Nappeja satunnaisesti painava simpanssi saa oikein keskimäärin 33 prosenttia, ihminen joskus jopa alle kymmenen prosenttia.

Kysymyksiä voivat olla esimerkiksi koulutettujen tyttöjen, rokotettujen lasten tai sähkön saatavuuden piirissä olevien osuus maailmassa. Virheen syiksi on mainittu muiden muassa yleistämisharha, syyllistämisharha, pelkoharha ja negatiivisuusharha.

Media ei raportoi siitä, että taaskaan ei tapettu ketään. Pelkojamme ohjaavat usein hyvin primitiiviset reagointitavat, jotka ovat aikanaan suosineet henkiin jäämistä. Emme ilman eri harkintaa ja faktatietoa huomaa sitä, vaan luulemme käsitystemme perustuvan tietoon.

Se on syytä tietää.