Apu

Mistä kainuulaisille työtä, jos Talvivaaran kaivos suljetaan?



Mistä kainuulaisille työtä, jos Talvivaaran kaivos suljetaan?

Hyvinvointia ja työtä lupaillut Talvivaaran kaivoshanke on askeleen päässä lakkautuksesta. Kainuuta ovat kurittaneet tehtaiden ja tuotantolaitosten alasajot jo vuosikymmeniä. Mistä kainuulaisille uutta työtä, jos Talvivaarakin suljetaan?
Teksti Apu-toimitus

Sotkamo, Suomen kuuluisin kaivosalue.

Talvivaaran avolouhokselta kantautuu kumeita jysähdyksiä, kun nikkelimalmia sisältävää kalliota räjäytetään uutta bioliuotuskasaa varten. Iisalmelainen Harri Grön kauhoo kaivinkoneella kasalle suojavallia murskeesta, jota suuret maansiirtoautot rahtaavat solkenaan kaivosalueelta.

– Toistaiseksi täällä on töitä riittänyt. Välillä olen ollut kaivutöissä Siilinjärven kaivoksella. Palkan maksaa pohjoiskarjalainen maanrakennus E.Hartikainen Oy, Grön kertoo. 

Hän on istunut kaivinkoneen puikoissa vuodesta 1974.

Talvivaaran ympäristö on kuin avara, puuton kuumaisema, joka muuttuu alinomaa, kun pintamaata ja kalliota siirretään käsittämättömiä määriä. 

Ympäristön ja lähivesien saastuminen on jo kaikkien tiedossa.

Iisalmelainen Harri Grön kaivaa suojavallia suurelle sekundääriliuotuskasalle, jossa loputkin metalleista otetaan irti malmista bioliuotusmenetelmällä.

Louhinta, kuljetus ja malmia sisältävän liuoksen käsittely kemian laitoksella työllistää kaivosalueella 605 työntekijää, joista kainuulaisia on 516. Heistä kajaanilaisia on 313, sotkamolaisia 163. 

Lisäksi Talvivaaran kaivos, nykyinen Terrafame Oy työllistää kymmeniä urakoitsijoita, joiden työntekijöistä 350 on parhaillaan töissä Talvivaaran alueella.

– Urakoitsijoiden työntekijöistä noin 60 prosenttia on kotoisin Kainuusta. Loput ovat lähimaakunnista Pohjois-Pohjanmaalta, Savosta ja Pohjois-Karjalasta. Vain muutama on Etelä-Suomesta, kaivosyhtiön pääluottamusmies Jukka Vetola kertoo.

Viinijärveltä kotoisin oleva Vetola tuli Talvivaaraan ajamaan kasauskonetta vuonna 2009. Nykyisin hän asuu rivitalo-osakkeessa Sotkamon Vuokatissa.

– Huomattava osa työntekijöistä on minun tavoin ollut täällä kaivoksen alkuajoista saakka. Tämä on pidetty työpaikka. Nekin, jotka ovat lähteneet Transtechin junanvaunutehtaalle Vuolijoelle, ovat palanneet muutaman vuoden jälkeen takaisin.

Toisaalta, minne kukaan voisi lähteä?

– Tämä on raavaiden miesten kovaa työtä. Monella on ammattikoulutausta. Moni tekee 12 tunnin päiviä: neljä päivää työtä, kuusi vapaata. Tällaisia hommia ei enää paljon ole. 

Sotkamon Nesteen katuparlamentti tietää kaiken Talvivaarasta. Juttutuokiolla Urpo Korhonen (vas.) ja Kalevi Määttä.

Sotkamon Nesteen katuparlamentilla on selvä käsitys Talvivaarasta.

– Siellä tehtiin kaikki asiat päinvastoin kuin olisi pitänyt. 

Ympäristöasioiden huonon hoidon vuoksi Sotkamoon on ollut mahdoton saada avattua lupaavaa hopeakaivosta, eläkeläinen Urpo Korhonen kertoo. 

Hän asuu Talvivaaran naapurissa.

– Onneksi seudun korkeimmalla kohdalla. Sinne eivät saastuneet vedet pääse.

Terrafamen pääluottamusmies Jukka Vetola aloitti työt Talvivaaran kaivoksella vuonna 2009 ajamalla kasauskonetta. Taustalla kemianlaitos, jossa liuenneet metallit, kutennikkeli otetaan talteen.

– Toivottavasti kaivoksen uusi johto saa hallitukselta ja eduskunnalta uuden mahdollisuuden. Olen kuullut, että uuden bioliuotuskasan nikkelin saanto on ollut parempi, sanoo Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen.

Kaivoksen sulkeminen olisi Tolosen mukaan Kainuulle suuri tragedia.

– Sulkeminen tarjoaisi myös työtä, mutta siitä tulisi vuosien hiljaiset hautajaiset.

Tolonen näyttää Sotkamon kartalta Vuokatin Härkökiven ja Kohveron alueita, jonne kaavoitettiin nopeasti tontteja Talvivaaran työntekijöille.

– Muutamat urakoitsijat tekivät valmiita omakotitaloja, jotka myytiin nopeasti. Hintataso on Sotkamossa edelleen muuta Kainuuta korkeampi.

Entinen Sotkamon kunnanjohtaja, nykyinen Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen näyttää kartalta, mihin Sotkamoon nousi uusia asuinalueita Talvivaaran avaamisen myötä.

Tolonen tuntee seudun perinpohjaisesti, sillä hän toimi Sotkamon kunnanjohtajana vuosina 2003–08. Vuodesta 2009 hän on ollut Kajaanin kaupunginjohtaja.

– Olin ollut vähän aikaa kunnanjohtaja, kun sain kummallisen puhelun keväällä 2003. Pekka Perä -niminen henkilö pyysi, että kunta auraisi metsäautotien Talvivaaran alueelle, koska hän haluaisi mennä tutkimaan koekairausreikiä, Tolonen muistelee.

– Puhelussa oli kolme kummallista seikkaa: miehellä oli tavaton kiire, tähtäimessä oli Euroopan suurin nikkelikaivos ja nimi vaikutti keksityltä. 

Tolonen kysyi varmuuden vuoksi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Aimo Korhoselta, tunsiko tämä Perä-nimistä miestä. Korhonen ei tuntenut.

– Sanoin, että olkoon vaikka Aku Ankka, aurataan tie. Moni on sen jälkeen sanonut, että päätös olisi saanut jäädä tekemättä, Tolonen muistelee.

Rakennemuutos, globalisaatio ja keskittämispolitiikka ovat kurittaneet Kainuuta. Ne ovat  kurittaneet myös sen talouden ydintä, Sotkamoa ja Kajaania.

Elektroniikan sopimusvalmistaja Incap sulki Sotkamon tehtaan vuonna 2010 ja keskitti tuotannon Viroon. Työttömäksi jäi 130 työntekijää, joista huomattava osa oli naisia. Enimmillään Incapilla oli Sotkamossa 300 työntekijää.

– Sitä ennen Valio sulki Sotkamon meijerin, Sotkamon Nesteellä istuva Kalevi Määttä kertoo.

Vuonna 1990 Sotkamon meijerissä oli jäljellä vielä 290 työntekijää.

– Tuntuu, että koko Kainuu hiljenee. Täällä ei näy edes uusia rakennustyömaita, kuten esimerkiksi Oulun seudulla, jossa olen viime aikoina liikkunut, Määttä lisää.

Määttä on Sotkamon Urkurakentajat Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 1994 rakentanut ja asentanut kirkkoihin urkuja eri puolille Suomea. Määttäkin on joutunut vähentämään työntekijöitään, sillä uusia kirkkoja ja seurakuntasaleja rakennetaan yhä vähemmän.

Sotkamon kunta kaavoitti tontteja Talvivaaran työntekijöille muun muassa Kohveron alueelle, joka sijaitsee lähellä Vuokatin matkailualuetta.

Nälkämaan laulusta tunnettu Kainuu on kaupunginjohtaja Jari Tolosen mukaan sitkeää seutua.

– Täällä on totuttu vastoinkäymisiin. Täällä osataan myös selviytyä niistä nopeasti, Tolonen kertoo.

UPM:n Kainuun tehtaan sulkemista ei kauan murehdittu, vaikka Kajaani menettikin vuonna 2008 jopa 670 paperitehdastyöpaikkaa.

– Paperitehtaan tilalle lähdettiin heti puuhamaan yrityspuistoa. Nyt Kajaanin Tihisenniemessä sijaitsevassa Renforsin rannan yrityspuistossa  on enemmän työntekijöitä kuin paperitehtaassa oli, Tolonen sanoo.

St1 Biofuels Oy suunnittelee entisen paperitehtaan alueelle,  jo rakenteilla olevan bioetanolitehtaan jatkoksi selvästi suurempaa laitosta. Se tuottaisi vuodessa 50 miljoonaa litraa etanolia. 

Myös Oulun yliopiston Kainuun opettajainkoulutusyksikön sulkeminen oli Tolosen mukaan raskas asia. Katukuvasta poistui suuri määrä nuoria opiskelijoita.

– Onneksi pystyimme pelastamaan entisen Oulun yliopiston mittaustekniikan laboratorion, joka jatkaa yliopistokeskuksessa Cemis-nimisenä koalitiona. Se työllistää noin 150 työntekijää. Sen takana on yrityksiä, Oulun ja Jyväskylän yliopistot sekä Kainuun ammattikorkeakoulu, Tolonen kertoo.

Nyt kajaanilaiset puuhaavat Tolosen mukaan laatukäytävää Kajaanin ja Sotkamon liikuntakeskus Vuokatin välille. Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksiköllä on jo tutkimustoimintaa Vuokatissa. Lisäksi siellä on mielenkiintoisia kasvavia terveysteknologian alan yrityksiä. 

Teksti Tapio Mainio, kuvat Vesa Ranta

Toinen osa sarjasta ilmestyy kahden viikon päästä.

Julkaistu: 25.5.2016